Epävarma energiamarkkina, kohonneet elinkustannukset ja huoltovarmuuskysymykset ovat nostaneet paikallisen energiaomavaraisuuden ja resilienssin tärkeämmäksi kuin koskaan. Kyky tuottaa, jakaa ja hallinnoida energiaa lähellä kulutuspaikkaa tuo suojaa hintapiikkejä vastaan ja vahvistaa kiinteistöjen riippumattomuutta. Green Net Finland (GNF) tarttui tähän haasteeseen toimiessaan suomalaisena kumppanina EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelman rahoittamassa StartSun-hankkeessa. On ollut hurja matka marraskuusta 2023 lokakuuhun 2026, jonka aikana tehty työ on tiivistetty käytännönläheisiksi kokonaisuuksiksi. Hankkeen päätavoitteena oli vauhdittaa aurinkoenergiayhteisöjen perustamista ja vahvistaa paikallista energiaresilienssiä koko Itämeren alueella.

Miksi StartSun-hanke ja sähkömarkkinoiden muutokset osuvat juuri nyt ajan hermoon? 

Hankkeen ajankohtaisuus korostui sen kolmivuotisen toteutusajan aikana entisestään. Energiamarkkinoiden murros, pörssisähkön suuret hintavaihtelut ja tarve löytää keinoja ylijäämätuotannon fiksulle hyödyntämiselle ovat tehneet energiayhteisöistä polttavan puheenaiheen niin taloyhtiöissä kuin kunnissakin. Erityisesti sähkömarkkinoilla parhaillaan tapahtuvat muutokset – kuten EU:n sähkömarkkinamuotoiluun eli EMD:hen liittyvät sähkömarkkinalakimuutokset sekä uudet verkko- ja jakelusäännöt – ovat tuoneet kentälle uusia reunaehtoja ja mahdollisuuksia. StartSun-hanke antoi GNF:lle ja sen laajalle sidosryhmäverkostolle arvokkaan ja reaaliaikaisen tilaisuuden perehtyä näihin uusiin sääntelymuutoksiin perusteellisesti. Pientuottajille, taloyhtiöille ja kunnille tarvitaan kipeästi selkeitä vastauksia siitä, miten lainsäädäntö kehittyy, miten energiayhteisö perustetaan laillisesti ja teknisesti, mitä eroa on eri jakomalleilla sekä miten verkkoon kytkeydytään turvallisesti. StartSun vastasi suoraan tähän tiedon tarpeeseen.

GNF:n kolme keskeistä roolia hankkeessa 

Kansainvälinen kehityshanke ei ole koskaan vain mekaaninen sarja suoritettuja tehtäviä tai irrallisia raportteja, vaan se vaatii monipuolista fasilitointia. GNF kantoi hankkeessa kolme merkittävää roolia, jotka ohjasivat työtä niin kansainvälisellä kuin kansallisellakin tasolla.

Ensimmäinen keskeinen rooli oli Starttipaketin muodostumisen koordinointi. Heti hankkeen alkumetreillä GNF tarkasteli kriittisesti luvattujen tuotosten päällekkäisyyksiä ja loi yhteisen käsitteistön sekä pohjan yhteistyölle. Hankkeen ensimmäisenä vuonna GNF tuki ja sparrasi muita partnerimaita työstämään ensimmäisen 75-prosenttisesti valmiin Start-Up Packagen, jota jokainen pilotti myöhemmin räätälöi omiin tarpeisiinsa. Tämä järjestelmällinen pohjatyö toi kaivattua selkeyttä kansainväliseen yhteistyöhön.

Toinen merkittävä rooli liittyi suomalaisen Marttila-pilotin vetämiseen ja käytännön oppien keräämiseen. Suomen pääpilottina toimi Marttilassa sijaitseva kuuden asunnon rivitaloyhtiö, jonka matkaa seurattiin hypotettis-käytännöllisenä pilottina. Vaikka aurinkopaneelien fyysinen asennus siirtyi tulevaisuuteen, taloyhtiö teki merkittävän energiaharppauksen korvaamalla öljylämmityksen ilma-vesilämpöpumpulla, uudistamalla kattonsa ja päivittämällä sähköliittymänsä. Prosessin aikana kohdatut sähköverkon kapasiteettihaasteet ja verkkoyhtiön liittymäviiveet antoivat elintärkeitä oppeja tuleville yhteisöille.

Kolmantena roolinaan GNF vastasi kansallisen yhteistyöryhmän tiedonvaihdosta ja verkostoitumisesta. GNF rakensi poikkeuksellisen tiiviin verkoston muiden alueellisten EAKR-hankkeiden, asiantuntijaorganisaatioiden ja kuntatoimijoiden kanssa.

Tapahtumia, yhteistyötä ja viestintää

Tapahtumia, yhteistyötä ja viestintää mahtui kolmeen vuoteen valtavasti. GNF järjesti ja osallistui kymmeniin yhteistyötapaamisiin, työpajoihin ja webinaareihin, joissa vaihdettiin tietoa, testattiin kannattavuuslaskuria sekä levitettiin oppeja eteenpäin. Hankkeen aikana Starttipakettia esiteltiin neljässä eri tapahtumassa, yhteistyötä tehtiin yli kymmenen eri organisaation tai projektin kanssa, ja taustalla pyöri lukuisia yhteistyökokouksia, sidosryhmäkeskusteluja ja viestinnällisiä aktiviteetteja, joita kertyi yhteensä yli sata kappaletta! Iso kiitos kaikille, jotka ovat kanssamme tehneet yhteistyötä ja jakaneet omia oppejaan ja neuvojaan meille energiayhteisöihin liittyen.

Koska energiayhteisöt aiheena ovat vielä koukeroinen niin tavan tallaajalle kuin energia-alan asiantuntijoille, halusimme viestiä aiheista selkeästi ja ymmärettävästi. Viestintätyötä teimme runsaasti ja, julkasimme aiheesen liittyviä blogeja, kuten Aurinkosähkövoimala kannattaa, mutta miten hyödyntää tuotannon ylijäämä parhaiten?, Suomalainen energiayhteisömalli: Voimaa yhteisöistä – laillisesti ja teknisesti, ja Uudet sähköverkon säännöt (2026–2027) energiayhteisön näkökulmasta. Viestintätyömme ei rajoittunut pelkästään blogeihin vaan teimme vaan yhteensä eri viestinnällisiä aktiviteetteja tuli yhteensä yli 100 kpl!

Kuva GNF tilaisuudesta 25.9.2026.

Kansainväliset tutustumismatkat

Kansainvälinen oppiminen oli olennainen osa tätä kokonaisuutta, ja tutustumismatkojen opeista ja tunnelmista voi lukea lisää aiemmista blogikirjoituksistamme: Tutustumassa Viron energiayhteisöihin StartSun-hankkeessa, Gotlannin energiayhteisö ja yhteisöllisten aurinkosähkövoimaloiden kehitystyö: Inspiroiva matka saaren kestävään tulevaisuuteen ja StartSun-projektin viimeisen vuoden käynnistäminen Helsingissä

 

StartSun -hankkeen site visits kuva.

Hankkeen julkaisut pakettiin

Hankkeen aikana energiayhteisöjä koskevaa maakohtaista tietoa koottiin yhteisiin julkaisuihin. Ensimmäinen julkaisu, Energy communities in StartSun countries, tarjosi yleiskatsauksen kunkin maan toimintaympäristöön ja lainsäädäntöön sekä esitteli tapaustutkimuksia energiayhteisöistä. Toinen julkaisu, Start-up Package for Energy Communities, sisälsi syvällisempää ja käytännönläheisempää tietoa energiayhteisöjen perustamisesta ja toiminnasta kussakin osallistujamaassa. Lopuksi Lessons Learned -julkaisu kokosi yhteen kaikista pilottihankkeista saadut opit ja esitti ratkaisuja kohdattuihin haasteisiin. 

Näiden yhteisten julkaisujen lisäksi kukin osallistujamaa laati oman, kansalliseen lainsäädäntöönsä räätälöidyn Starttipaketin. Näiden pakettien tavoitteena oli tarjota helppotajuista materiaalia ja vaiheittaisia ​​ohjeita, jotka kattavat kaiken energiayhteisön alkuvaiheen suunnittelusta aina toiminnan käynnistämiseen saakka. Suomenkielinen julkaisu saatavilla täällä. Tämän lisäksi Rivitaloyhtiön aurinkosähköyhteisön kestävyyssuunnitelma on GNF:n oma erillinen julkaisu, joka tarjoaa näkökulmia energiayhteisöjen pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Molemmissa, niin Starttipaketissa kuin Kestävyyssuunnitelmassa seurataan Marttilan kuuden asunnon rivitalopilotin matkaa energiayhteisöksi. Vaikka energiayhteisön toteutus jäi hypoteettiselle tasolle, saimme arvokasta tietoa, kuten todellisia kulutustietoja, rivitalon isännöitsijältä. Nämä tiedot mahdollistivat faktaan perustuvien kannattavuuslaskelmien toteutumisen ja energiajärjestelmän modernisoinnin vaikutuksien arviot niin taloudellisesta kuin ympäristönäkökulmasta. Lisää oppeja, mitä Marttilan pilotista on luettavissa blogistamme. 

Kuva GNF:n StartSun -hankkeen julkaisujen kansikuvista.

Loppukonferenssi tiivisti ydinsanoman

Hanke huipentui 21. syyskuuta 2026 Tartossa, Viron maatalousyliopistossa (Estonian University of Life Sciences) järjestettyyn päätösseminaariin, jossa esiteltiin hankkeen tuloksia sekä pilottikohteista saatuja kokemuksia. Voit tutustua pilottikohteisiin täällä. 

Keskeinen oivallus konfenssissa vaihvistui: energiayhteisöt tarjoavat muutakin kuin pelkkiä taloudellisia hyötyjä, sillä ne tukevat myös paikallisyhteisöjä, lisäävät uusiutuvan energian käyttöä sekä parantavat energiansaannin varmuutta ja luotettavuutta.

Kuva StartSun-hankkeen loppukonfferensista 21.9.2026

Katse tulevaisuuden joustoratkaisuihin

Kun katsotaan hankkeen tuomia oppeja, uutta EMD-sääntelyä ja tulevaisuuden tarpeita pidemmälle, katse on käännettävä kohti seuraavan tason järjestelmätason ratkaisuja. Jatkossa kehitystyössä tulisi keskittyä erityisesti kahden kriittisen alueen edistämiseen. Ensimmäinen niistä on sähkö- ja lämmitysjärjestelmien yhteisjousto eli sektori-integratio. Kuten Marttilan pilotti osoitti, siirtyminen sähköpohjaisiin lämmitysratkaisuihin kasvattaa kiinteistön sähkönkulutusta ja huipputehon tarvetta merkittävästi. Pelkkä aurinkosähkön tuotanto ei riitä, vaan järjestelmien on joustettava saumattomasti yhteen. Tulevaisuudessa tarvitaan kiinteistötason älykästä ohjausta, joka yhdistää aurinkoenergian tuotannon, lämmitysjärjestelmät ja akkuvarastot siten, että kuormitushuippuja voidaan tasata ja energia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti paikan päällä. Toinen keskeinen kehityssuunta on kiinteistörajat ylittävät energiayhteisöt ja erilliset linjat. Vaikka lainsäädäntö kehittyy, perinteiset jakeluverkkorakenteet asettavat edelleen rajoitteita sille, miten naapurustot tai erilliset kiinteistöt voivat jakaa puhdasta energiaa keskenään. Edistämällä tonttirajat ylittävää suoraa sähkönsiirtoa eli erillistä linjaa ja joustavia liittymissopimuksia avataan täysin uusia ovia isommille paikallisille energiakokonaisuuksille, teollisuusalueille ja hajautetulle energiantuotannolle.

StartSun-hanke on osoittanut, että yhteisöllisessä energiantuotannossa asuu valtava voima ja potentiaali. Vaikka matkan varrella on ratkottu teknisiä ja sääntelyllisiä haasteita, saavutetut tulokset, luodut työkalut ja vahvistuneet verkostot antavat syytä katsoa tulevaisuuteen suuren toiveikkaasti. Seuraava askel kohti joustavampaa, omavaraisempaa ja kestävämpää energiajärjestelmää on jo otettu, ja yhteisöjen rakentama puhdas tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin koskaan. 

Blogin kirjoittajat: Riikka Ojala ja Evilina Vinonen | Green Net Finland

Osatoteuttajat: County Administrative Board of Östergötland LP (SE) Lead Partner, Society ”Zemgale Regional Energy Agency” (ZREA) (LV), Estonian University of Life Sciences (EE), Uppsala University (SE), Green Net Finland (FIN), Society ”Green Liberty” (LV), Tartu Regional Energy Agency (EE), Åtvidaberg municipality (SE), Jelgava City municipal institution ”Central Administration” (LV), Jekabpils County Council (LV), University of Tartu (EE), Co-operative Seto Aiad (EE), Kalevipoja Koda Foundation (EE)

Rahoitus: Euroopan Unionin Interreg Baltic Sea Region-ohjelman osarahoittama. Kokonaisbudjetti n.3,2 M€, josta GNF:n osuus 240 000 €

Toteutusaika: 11/2023 – 10/2026