Energiayhteisö tekee aurinkosähkön omakäytöstä kannattavaa. Ylijäämäsähkön myyminen verkkoon on viimeinen vaihtoehto. Ylijäämän jakamistavoissa on eroavuuksia.
Minua ajaa vahva kiinnostus ja innostus edistää aurinkosähkön energiayhteisöjä Suomessa, sillä ne ovat mielestäni keskeisessä roolissa matkalla kohti kestävämpää ja omavaraisempaa energiantuotantoa. Tämän blogikirjoituksen myötä toivon voivani jakaa tietoa ja auttaa lukijoita ymmärtämään, kuinka aurinkosähköstä saadaan paras taloudellinen hyöty ja kuinka energiayhteisöt tekevät siitä kannattavaa kaikille.
Energiayhteisön aurinkosähkövoimalan oma tuotanto kannattaa ensisijaisesti käyttää itse, koska se on taloudellisesti huomattavasti kannattavampaa kuin ylijäämäsähkön myyminen sähköverkkoon. Syy tähän eroavaisuuteen piilee sähkön hinnoittelussa ja verotuksessa. Kun energiayhteisö kuluttaa itse tuottamansa sähkön, se välttää kolme merkittävää kustannusta, jotka sähköverkosta ostettuun sähköön liittyvät (ks. kuva 1):
- Sähkön siirtomaksu: Tämä on maksu sähkön siirrosta sähköverkossa. Itse tuotetusta ja kulutetusta sähköstä siirtomaksua ei makseta.
- Sähkövero: Sähkön myyntihinta sisältää sähköveron, jota ei makseta itse kulutetusta sähköstä.
- Energiamaksu: Tämä on sähkönmyyjän perimä maksu sähköstä itsestään.

Kun ylijäämäsähköä myydään takaisin verkkoon, siitä saatu korvaus on yleensä huomattavasti pienempi kuin sähkön ostohinta. Myyntihinta perustuu usein markkinahintaan (esim. spot-hinta), ja siitä vähennetään usein vielä sähköyhtiön marginaali. Et siis koskaan saa myymästäsi sähköstä samaa hintaa, jonka maksaisit ostaessasi sen takaisin verkosta. Siksi suurin rahallinen hyöty saadaan aina maksimoimalla oman tuotannon kulutus paikan päällä.
Aiemmin taloyhtiöt ovat voineet käyttää aurinkopaneelien tuottamaa sähköä vain kiinteistösähköön, kuten valaistukseen tai hisseihin. Energiayhteisön ansiosta tuotanto voidaan jakaa myös asuntoihin ja muihin tiloihin, mikä kasvattaa omakäyttöosuutta merkittävästi.
Energiayhteisön avulla paneelijärjestelmä voidaan mitoittaa suuremmaksi, jotta sähköä riittää myös asukkaiden tarpeisiin. Ylituotantoa syntyy vähemmän suhteessa kokonaiskulutukseen, koska tuotantoa ja kulutusta tasataan koko yhteisön kesken.
Energiayhteisön perustaminen voi tuoda huomattavasti nopeamman takaisinmaksuajan ja korkeamman tuoton aurinkopaneeli-investoinnille.
Sähkön ylijäämätuotannon jakotavat SMA (Single Metering Account) ja SMB (Shared Metering Block) ovat kaksi erilaista tapaa jakaa energiayhteisössä tuotettu, mutta käyttämättä jäänyt aurinkosähkö. Molemmissa malleissa sähkö käytetään ensin kiinteistön omaan yleiskulutukseen, minkä jälkeen ylijäämä jaetaan yhteisön jäsenten kesken. Suurin ero näiden kahden mallin välillä on se, kuka myy ylijäämäsähkön sähköverkkoon ja kuka saa siitä taloudellisen hyödyn. (ks. kuva 2).

Kuva 2. SMA- ja SMB-jakotapojen energiayhteisöissä havainnollistaminen.
SMA-jakotavassa energiayhteisön omistaja tai edustaja myy kaiken ylijäämäsähkön yhdellä sopimuksella. Myyjänä siis taloyhtiö tai energiayhteisö, ja tehdään yksi sopimus valitun sähkönmyyjän kanssa. Ylijäämäsähköstä saadut tulot maksetaan taloyhtiölle tai yhteisölle. Yhteisö jakaa tulot eteenpäin jäsenilleen esimerkiksi vähentämällä niitä hoitovastikkeesta tai vuokrasta, tai se voi käyttää tulot johonkin muuhun yhteiseen tarkoitukseen. SMA-tapauksessa hallinnointi on yksinkertainen, koska tarvitaan vain yksi myyntisopimus ja yksi laskutuskäytäntö. Jäsenet eivät tarvitse omia sähkön myyntisopimuksia ylijäämälle.
SMB-jakotavassa jokainen energiayhteisön jäsen myy omalle osuudelleen allokoidun ylijäämäsähkön erikseen. Jokaisen jäsenen tulee tehdä oma sopimus valitsemansa sähkönmyyjän kanssa ylijäämäsähkön myynnistä.Ylijäämäsähköstä saadut tulot maksetaan suoraan kunkin jäsenen sähkönmyyntisopimuksen mukaisesti. Tuloja ei jaeta yhteisön kesken. SMB-tapauksessa hallinnointi on monimutkaisempi, koska jokaisella jäsenellä on oltava oma myyntisopimus. Jäsenten on itse huolehdittava sopimuksistaan ja tarkasteltava omia sähkölaskujaan. Sähkönmyyjien valinta voi vaihdella, mikä tekee yhteisön kokonaistulosta vaikeammin ennustettavan.
Taulukko 1 alla havainnollistaa SMA- ja SMB-jakotapojen eroja.

Kumpi on parempi? Valinta riippuu energiayhteisön tavoitteista ja jäsenten toiveista. SMA on hallinnollisesti kevyempi ja yksinkertaisempi ratkaisu, joka sopii hyvin yhteisöille, jotka haluavat pitää asiat mahdollisimman helppoina. SMB-malli puolestaan antaa jäsenille enemmän vapautta ja suoran hyödyn ylijäämästä, mutta vaatii enemmän vaivaa jokaiselta osallistujalta.
Tämä blogi on osa StartSun -hanketta, joka keskittyy aurinkosähkön energiayhteisöjen edistämiseen Suomessa sekä muissa Itämeren maissa. Green Net Finland (GNF) on yksi hankkeen partnereista.
Blogin kirjoittaja ja visujen kehittäjä: Evilina Lutfi |GNF | StartSun-hankkeen projektipäällikkö (GNF:n osuus).
Lisätietoa hankkeesta: https://gnf.fi/fi/gnf/startsun-start-ups-for-solar-energy-communities/
