Matkasimme Green Net Finlandin porukalla Tarttoon 27-29.5.2024 StartSun-hankkeen projektikokoukseen. Samalla matkalla tutustuimme myös pariin aurinkoenergiayhteisöön Etelä-Viron Vörussa ja Obnitsassa. Tutustumismatkan oli järjestänyt projektikumppanimme Tarto Regional Energy Agency TREA.

Obnitsan marjanviljelijöiden aurinkoenergiayhteisö

Obnitsa on kaunis pieni maalaiskylä Viron kaakkois nurkassa muutaman kilometrin päässä Venäjän rajalta. Se on tunnettu alueella jo kauan asuneesta suomen sukuisesta seto-alkuperäiskansasta. Setot ovat ylpeitä omasta historiastaan, vaikka heitä asuu kylässä vain alle 150 henkeä. Kylän raittia koristavat perinteiset hirsirakennukset ja pellot. Obnitsalaiset marjanviljelijät ovat nyt päättäneet perustaa energiayhteisön ja samalla rakentaa yhteisen marjojen pakastamon kylään. Herukat täytyy niiden säilymisen varmistamiseksi heti keräämisen jälkeen jäähdyttää noin +2 C lämpötilaan. Myös mehun saanto paranee merkittävästi, kun marjat nopeasti jäädytetään ja sulatetaan ennen mehun puristamista. Pakastamolle on tarvetta etenkin heinäkuun alun jälkeen, jolloin myös aurinkoenergiaa on paljon tarjolla, kertoi meille seto-kansaan kuuluva Obnitsalainen viljelijä Markus Männik. Kymmenen paikallista marjanviljelijää laskivat, että investointi kannattaa, ja päättivät rakentaa Obnitsaan yhdessä uuden pakastamon ja aurinkosähkökentän. Pakastamon maksimikapasiteetti on noin 200 tonnia per kasvukausi, josta tulee aluksi käyttöön vain osa. Uusi pakastamo rakennettiin vanhan huonokuntoisen kolhoosirakennuksen päähän, jolloin olemassa olleita rakenteita voitiin osittain hyödyntää. Pakastamo pääsee tositoimiin pian alkavan heinäkuun alussa ja aktiivinen käyttökausi jatkuu loppuvuoden ajan. Aurinkopaneelikentän rakentamiseen saatiin tukea StartSun hankkeestamme ja se on yksi projektimme piloteista. Pakastamo tarvitsee paljon sähköenergiaa ja tuotettu aurinkosähkö menee kokonaan pakastamon käyttöön. Akkuja ei järjestelmässä ole.

No, eikö yhteisen energiantuotantolaitoksen rakentaminen sisällä viljelijöiden mielestä riskejä? Yhteisomistuksessahan on omat puolensa verrattuna yksityisomistukseen. Männik kertoi, että heillä oli jo ennestään hyviä kokemuksia yhteisen marjanpoimintakoneen hankinnasta ja käytöstä. Hänellä on 20000 marjapensasta, joiden poimimiseen koneella menee kaksi täyttä työpäivää. Uusi poimintakone maksaa noin 20000 Euroa, joten hän ei pidä oman koneen hankintaa järkevänä, koska käyttöä olisi sille niin vähän. Myös vuokraaminen on haasteellista, koska sesonkiaikana kaikki koneet ovat käytössä. He ovat viiden viljelijän kanssa ostaneet yhteisen poimintakoneen. Poimintakoneella kerätään muutamassa päivässä yhden viljelijän marjat ja sitten se palautetaan pestynä seuraavan viljelijän käyttöön. Myös koneen puhdistustarve vähenee, koska viljelijä saa kerättyä yhden lajin marjat kerralla. Kokemukset yhteisen koneen käytöstä ovat olleet erittäin hyviä. Osittain sen vuoksi viljelijät suhtautuivat myös ajatukseen energiayhteisöstä myönteisesti.

Obnitsan marjanviljelijät odottavatkin innolla, että pääsevät käyttämään uutta pakastamoa jo tällä satokaudella. Pakastamo parantaa myös marjaliiketoiminnan logistiikkaa, sillä nyt he voivat myydä lähialueiden suurkeittiöille pienempiä marjaeriä suoraan omasta kylmävarastosta myös loppuvuoden aikana.

Energiayhteisö Wermon huonekalutehtaassa

Wermon huonekalutehdas Vörun kaupungissa oli toinen vierailukohteemme. 80 henkilöä työllistävä tehdas valmistaa puusta ja rakennuslevyistä modernisti muotoiltuja kodin huonekaluja enimmäkseen vientiin, kuten Iso-Britanniaan, Yhdysvaltoihin ja verkkokauppaan. Samoissa vanhoissa rakennuksissa on toiminut jo neuvostoaikana huonekalutehdas, joka työllisti silloin jopa 1000 henkeä. Nyt tehdas on pitkälle automatisoitu ja konekantaan on investoitu systemaattisesti. Toimitusjohtaja Raul Vene näyttää hoitaneen yritystään menestyksekkäästi. Energiakriisin uhatessa, kun Ukrainaan oli hyökätty, sähkön hinta nousi ja hän päätti investoida aurinkoenergiaan. Tehtaan katolle rakennettiin yhteensä 10000 m2 aurinkopaneelit, joiden tuottamaa sähköä tehdas käyttää. Invertterit asennettiin ulkokatokseen tehdasrakennuksen taakse ja ne kytkettiin maakaapelilla tehtaan vanhaan sähkökeskusrakennukseen. Aurinkosähkön tuotantoa varten perustettiin tytäryhtiö, josta tehtaan omistaja omistaa 80% ja hän on päättänyt tarjota omille työntekijöilleen mahdollisuutta myös tulla sen osakkaiksi aina 20% omistusosuuteen asti. Yksi prosentti aurinkosähköyhtiön omistusosuutta maksaa työntekijälle 2500 EUR, joka vastaa suoraan yhtä prosenttia investointikustannuksista. Työntekijä voi saada sitä varten yhtiöltä lainan, jota pitää lyhentää joka kuukausi jonkin verran. Mikäli työntekijä haluaa myöhemmin luopua omistuksestaan aurinkosähköyhtiössä, omistaja on sitoutunut ostamaan osakkeen takaisin samaan hintaan. Omistusta ei saa myydä tehtaan ulkopuolisille tahoille, koska Vene haluaa tarjota edun vain omalle henkilökunnalleen.

Huonekalutehdas Wermo ostaa suurimman osan tuotetusta sähköstä aurinkosähköyhtiöltä ja myyntihinta on Venen mukaan sellainen, että takaa kaikille aurinkosähköyhtiön osakkaille joka vuosi vähintään 10 % tuoton. Viime vuonna aurinkosähköyhtiön osinko oli 16 %. Tavoitteena on ollut 400 MW vuosituotanto, jota ei aivan ole saavutettu. Myös Wermolle aurinkosähkön ostaminen on ollut kannattavaa, koska ulkopuolelta ostettavan sähköenergian määrää on saatu vähennettyä reippaasti. Ulkopuolelta he ostavat sähkön spot-hinnalla. Kesäviikonloppuisin ja heinäkuun ajan tehdas on kiinni, jolloin sähköä myydään verkkoon 1 – 1,5 MW/pv. Sähkön ulosmyynnin kannattavuus kuitenkin vaihtelee, eikä ulosmyynti ole kuulemma taloudellisesti kovin merkittävää.

Osakkaina on tällä hetkellä Veneen lisäksi 5 Wermon työntekijää, jotka ovat olleet tyytyväisiä osakkeenomistajia. Keväisin ja syksyisin paneelit puhdistetaan pölystä. Toimitusjohtaja seuraa aurinkosähkön tuotantomääriä ja laitteiston toimintaa päivittäin. Aurinkosähköyhtiö hoitaa aurinkopaneelien ja katon huollot ja mahdolliset korjaukset, mutta työntekijä-osakkaille se ei tuota vaivaa. Mikäli korjauksia tarvitaan, isot omistajat rahoittavat korjaukset ensin itse, ja kustannukset katetaan sen jälkeen aurinkosähköyhtiön tuotoista. Tarjottua osakkuutta yhteisölliseen energiayhtiöön on pidetty työntekijöiden taholla myönteisenä asiana ja se osaltaan lisää työntekijöiden sitoutumista Wermo-yritykseen. Investointi on ollut Wermon pääomistajan rahoittama eikä siihen ole käytetty mitään ulkopuolisia tukia. Vörun kaupunki oli suhtautunut erittäin myönteisesti aurinkoenergiahankkeeseen ja sen luvitukseen.  Toimitusjohtaja pitää tärkeänä myös sitä, että yritys käyttää nyt merkittävästi enemmän uusiutuvaa, vähähiilistä ja lähellä tuotettua energiaa kuin aiemmin. Energian siirtomaksuja ei omalla katolla tuotetusta energiasta tarvitse maksaa, mikä parantaa kannattavuutta. Toimitusjohtajan mukaan aurinkosähköinvestointi on ollut erittäin kannattava kuluneen kahden vuoden aikana.

Johtopäätöksiä

Viron vierailulla tuli mieleen, että ehkä Suomessakin voisi olla mahdollisuuksia tämän tapaisiin yhteisöenergiahankkeisiin vaikkapa viljelyalalla tai teollisuudessa. Suomessa on v. 2021 voimaan tullut asetus, jossa yksityiset henkilöt, yhteisöt ja yritykset voivat muodostaa energiayhteisön. Suomen sähkömarkkinalaki sallii jo nyt myös takamittaroidun energiayhteisön, jossa yhteisön energiantuotanto ja käyttö ovat yhden liittymän takana, kuten Werlan esimerkissä edellä. Oman aurinkosähkön käytössä on ympäristöhyötyjen lisäksi taloudellisia etuja, kuten sähkön siirtomaksujen säästyminen.

StartSun-hanke on EU:n Interreg-ohjelman osarahoittama kehityshanke aurinkoenergiayhteisöjen edistämiseksi, jossa Green Net Finland on osatoteuttajana. Lisätietoa hankkeesta löydät täältä: StartSun – Start-ups for Solar Energy Communities – Green Net Finland (gnf.fi).

Blogin kirjoittaja: ilkka.aaltio(at)gnf.fi

StartSun hankkeen projektipäällikkö on evilina.lutfi(at)gnf.fi