
StartSun-hankkeen viimeinen vuosi on parhaillaan käynnissä ja nyt on hyvä aika ottaa kautsaus hankeen pilotin elinkaareen.
Hankkeen jokaisessa osallistujamaassa toteuttiin energiayhteisöjen pilotointia ja kehitettiin aurinkosähköyhteisön kannattavuuslaskuria, ja niiden edistymistä ja haasteita puitiin hankkeen yhteisissä kokouksissa. Lisäksi jokaisessa toteuttajamaassa rakennettiin opas aurinkosähköyhteisön perustamisen ja operoinnin tueksi. Hankkeen aurinkosähkökohteiden tutustumismatkoja tehtiin kotimaan lisäksi Ruotsiin ja Viroon.
Marttilan pilotti
Suomessa hankkeen pilotti löytyi Valonian yhteistyön kautta TEMU – Taloyhtiöiden energiamurros -hankkeesta, jossa selvitettiin energiayhteisöjen hyödyntämistä taloyhtiöissä. Hankesuunnitelman mukaisesti, taloyhtiöön tuli perustaa aurinkoenergiayhteisö. Mutkien kautta Marttilan energiayhteisön suunnittelu päätyi StartSun-hanketiimin pöydälle hypoteettiseksi kohteeksi.
Pilottitaloyhtiö koostuu rivitalokokonaisuudesta (rakennettu 1990-luvulla), jossa on kaksi kolmen asunnon rakennusta. Vuonna 2024 taloyhtiössä tuli ajankohtaiseksi alkuperäisen öljylämmitysjärjestelmän vaihto. Ratkaisuksi valittiin ilmavesilämpöpumppujärjestelmä. Mietintä mahdollisesti tulevasta aurinkosähköjärjestelmästä ei jäänyt pois vaan isännöitsijä kartoitti erilaisia aurinkosähköjärjestelmä kokonaisuuksia – pelkkiä aurinkopaneeleja tai sähköakkujärjestelmä paneelien rinnalle.
StartSun-hanke lähti selkeyttämään raameja ja teki alustavia laskelmia energiayhteisön varalle. GNF:n StartSun-tiimi ja Marttilan isännöitsijä ovat pitäneet kokouksia, joissa esimerkiksi paloturvallisuudesta on keskusteltu. Keskustelujen, selvityksien ja laskelmien nostoja on tuotu mukaan StartSun Starttipakettiin tavoitteena ettei arvokkaat opit jäisivät hiljaiseen tietoon ja samantyyppiset taloyhtiöt hyötyisivät Marttilan pilotin opeista. Yleisen Starttipaketin sisältöä on laajennettu ja konkretisoitu tukemaan enemmän Marttilan pilotin tarpeita ja kasattu tukipaketti sisälsi kaikki olennaisimmat tiedot perustamisen onnistumiseen.
Onnistumiset ja haasteet
Marttilan taloyhtiössä otettiin hankkeen aikana askel kohti kestävämpää energiankäyttöä vaihtamalla öljylämmitys ilmavesilämpöpumppuun. Uusi lämpöpumppujärjestelmä kuluttaa enemmän sähköä kuin öljypoltin, jolloin vaihto edellytti sähköliittymän koon nostamista. Vaikka itse lämpöpumppu saatiin rivakasti asennettua, sen käyttöönottoon meni yli vuosi. Taloyhtiön hankkima uusi sähköliittymä oli isompi kuin taloyhtiö normaalisti tarvitsee, sillä taloyhtiö halusi varautua myös myöhemmin asennettaviin sähköautojen latauspisteisiin. Siksi sähköverkkoyhtiö ei pystynyt liittämään heti normaalia isompaa liittymää verkkoon.
Lämmitysjärjestelmän vaihto kestävämmäksi onnistui asukkaiden ja isännöitsijän avulla. Kiinteistön kuntoon ja remontoinnin tarpeisiin oli tutustuttu huolella ja taloyhtiön tulevaisuutta suunniteltu pitkällä aikavälillä. Lämmitysjärjestelmän vaihdon lomassa kartoitettiin myös muut remontointitarpeet. Kiinteistössä on alkuperäinen, 1990-luvulla rakennettu katto. Jotta tulevaisuudessa paneelien asennus olisi turvallista, kattoremonttiin investointiin lämmitysjärjestelmän vaihdon jälkeen. Onnistumiset ja haasteet on esitetty tiivistetysti kuvassa 2.
Katsaus tulevaisuuteen
Taloyhtiön rakennusten parannusprosessin aikana taloyhtiössä alettiin myös miettiä tulevia energiajärjestelmien investointeja kuten aurinkosähköjärjestelmää akkuvarastolla. Aurinkopaneeleiden ja sähköakkuvarastojen paloturvallisuus ja käyttöönottopöytäkirjan tärkellisyys olivat asioita, jotka nousivat esiin hankeyhteistyössä ja isännöitsijän kanssa käydyissä keskusteluissa. Näiden tietojen valossa selvitettiin käyttöönottopöytäkirjaan vaadittavat tiedot. Lisäksi selvitettiin palolaitokselta ja vakuutusyhtiöltä paloturvallisuuteen liittyvät ehdot ja edellytykset.
Kattoremontti saatiin päätökseen keväällä 2026 ja viimeisessä yhteistyökokouksessa isännöitsijän kanssa väläyteltiin mahdollisuuttta aurinkopaneelien harkintaan lähitulevaisuudessa. Näillä näkymin sähköakkuvarasto on jäämässä pois suunnitelmista johtuen lyhyen varastoinnin kannattamattomuudesta ja talviaikaisen ylläpitokustannusten takia. Keskusteluissa nousi esiin isännöitsijän kokema hyöty StartSun-hankkeeseen osallistumisesta ja sitä kautta saatu arvokas tieto mm. kannattavuuslaskelmat aurinkosähköjärjestelmän jatkosuunnitelmia varten.
Blogi on osa StartSun-hanketta.
Kirjoittajat: Evilina Vinonen & Riikka Ojala
Osatoteuttajat: County Administrative Board of Östergötland LP (SE) Lead Partner, Society ”Zemgale Regional Energy Agency” (ZREA) (LV), Estonian University of Life Sciences (EE), Uppsala University (SE), Green Net Finland (FIN), Society ”Green Liberty” (LV), Tartu Regional Energy Agency (EE), Åtvidaberg municipality (SE), Jelgava City municipal institution ”Central Administration” (LV), Jekabpils County Council (LV), University of Tartu (EE), Co-operative Seto Aiad (EE), Kalevipoja Koda Foundation (EE)
Rahoitus: Euroopan Unionin Interreg Baltic Sea Region-ohjelman osarahoittama. Kokonaisbudjetti n.3,2 M€, josta GNF:n osuus 240 000 €
Toteutusaika: 11/2023 – 10/2026

