Sähköavusteinen polkupyörä eli sähköpyörä on kuntoilun kannalta hyödyllinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto työmatkan taittamiseen. Sähköpyörän hankintaa harkitseva törmää kuitenkin itse moniin kysymyksiin ja hankinnan riskit ja hyödyt saattavat mietityttää. Tässä on muutamia vastauksia ja yllättäviäkin havaintoja hiljattain sähköpyöräilyn aloittaneen työmatkalaisen näkökulmasta. Jo tässä vaiheessa haluan painottaa, että taustalla ovat omat kokemukseni eivätkä tieteelliset testitulokset. Toivon kuitenkin, että näistä kokemuksista on iloa ja hyötyä sähköpyörää harkitseville ja sähköpyöräilystä kiinnostuneille!

Sähköpyöräillen töihin?

Ennen sähköpyörän hankintaa olin miettinyt sitä, kuinka hiostuttavaa sähköpyöräily oikeasti on. Oma työmatkani on kuitenkin sen verran pitkä, että käynti suihkussa on ehdottomasti tarpeen. Työmatkani kestää sähköpyörällä 1 h 25 min ja siinä ajassa kyllä jo hikoilee kevyemmänkin liikunnan seurauksena. Lyhyempi matka varmaankin sujuisi ilmankin suihkua.

Jo ennen sähköpyörän hankintaa tiesin, ettei pyöräily ole minulle joka päivä mahdollista. En halua jättää pyörää muualle kuin lukittuun tilaan. Pyöriä varastetaan ainakin suuremmissa kaupungeissa nykyään aivan liikaa ja lukittuja pyöräparkkeja on vähän. Siksi en ole myöskään sähköpyöräillyt konttorin ulkopuolelle kokouksiin. Sellaisina päivinä pyöräni jää kotiin ja hyppään sen sijaan bussiin.

Toimistolla voin pysäköidä pyörän lukittuun pysäköintihalliin ja kotona pitää sitä sisätilassa. Onneksi valvottuja pyöräparkkeja on alettu rakentaa enemmän. Esimerkkinä tästä on Triplan uusi pyöräparkki ja Vantaan Tikkurilan asemalle avattu valvottu pyöräparkki. Pyöräilijän kannalta olisi tietysti mukavinta, että pyörän voisi pysäköidä mihin vaan turvallisesti ja ilman varastamisen pelkoa. Työmatkakäytössä olisi erityisen hyödyllistä myös se, että rautatieasemille tulisi lisää edullisia ja valvottuja pyöräparkkeja. Olen varma, että se myös lisäisi pyöräilyä. Esimerkiksi Japanissa valvottuja ja halpoja pyöräparkkeja on useimpien rautatieasemien luona ja niitä käytetään paljon.

 

Eurot ja sähköpyöräily

Sähköpyörä investointina on paljon kalliimpi kuin tavallinen pyörä – onhan siinä enemmän ja kalliimpia osiakin. On siis ymmärrettävää, että ihmiset miettivät hankintaa huolella. Oma pyöräni maksoi noin 2700 euroa ja harkitsin ostosta perinpohjaisesti. Ennen ostopäätöstä minulle oli tärkeää saada objektiivista tietoa sähköpyöräilystä. Päädyin laskemaan sähköpyöräilyn ja julkisilla liikennevälineillä matkustamisen kustannuksia. Laskin, että jos siirtyisin täysin bussin käytöstä pyöräilyyn, säästäisin pyörän hinnan kokonaan 1.5 vuodessa kuukausilippujen säästöillä. Pyörän tekninen käyttöikä on yli kaksinkertainen em. aikaan verrattuna ja pyörän käyttöikää voidaan yleensä jatkaa säännöllisellä huollolla ja aikanaan akun uusimisella. Itse pidin myös kuntoilua, oman liikkumisen lisääntymistä ja ekologisuutta tärkeinä asioina, enkä tehnyt hankintaa yksinomaan eurojen perusteella.

Olen huomannut, että oman pyöräilyn lisääntymisen myötä en ole enää ostanut kuukausilippua bussiin, ja olen säästänyt jo jonkin verran rahaa bussilippumaksuissa. Pyörällä liikkuessani olen myös riippumaton bussien aikatauluista ja reiteistä.

Vielä viimeisin, mutta ei vähäisin havainto liittyy meidät yllättäneeseen koronavirukseen, jonka vuoksi maassamme vallitsee nyt poikkeusolot. Pyöräillessä ei ole lähikontaktissa muihin ihmisiin. Vaikka pyöräilisi kaverin kanssa, on yli metrin turvaväli pakko pitää jo ajoturvallisuuden vuoksi. Oma pyörä – sähköllä tai ilman – on näinä poikkeuksellisina aikoina turvallinen tapa liikkua.

Hyytävä kylmyys ja kuinka siitä selvitään

Mennyt talvi oli Uudellamaalla hyvin leuto, mutta väliin mahtui joitakin kylmiäkin päiviä. Talven lähestyessä huomasin yllätyksekseni, että pyöräily tuntui edelleen mukavalta. Pyörä kulki hyvin, ja sen led-ajovalot palvelivat erinomaisesti. Viileässä kelissä on suht mukava ajaa verrattuna kesäkuumaan.

Asianmukaiset vaatteet ja varusteet osoittautuivat tärkeiksi. Erityisen tärkeät ovat lämpimät ja tuulen pitävät kengät ja hanskat. Kuntoiluun muuten sopivat syysajan vaelluskengät eivät olleet riittävän tuulen pitävät, ja varpaita alkoi palella aamupakkasten myötä. Käytin itse kylminä päivinä tavallisia talvikenkiä.

Jäinen asfaltti on liukas alusta, mutta onneksi nastarenkaat toimivat jäällä hyvin myös sähköpyörässä. Onnistuin vaihtamaan nastarenkaat pyörääni itse, eikä se ollut mielestäni vaikeaa, mutta helpointa on vaihdattaa ne pyöräliikkeessä. Pukeutumisen ja talvivarusteiden suhteen on kokeneemmilla pyöräilijöillä paljon tietoa, ja jätänkin talvipyöräilyn varusteaiheen suosiolla heille.

Lämpimällä kelillä olin jo tottunut siihen, että pääsen helposti yhdellä latauksella edestakaisin töihin, ja virtaa jää vielä hyvin ylikin. Lämpötilan pudotessa lähelle nollaa olikin suuri yllätys, kun pyörän akun varaustaso alkoi äkisti laskea jo matkan puolen välin tienoilla. Vähiten virtaa kuluttava ECO-ajotilan kytkeminenkään ei auttanut ja akku hyytyi lopullisesti 5 km ennen perille pääsyä. Huomasin silloin hyvin käytännöllisesti sen, että ainakin oman sähköpyörän akun tyhjentyessä pyörä hyytyy täysin. Edes pyörän led-ajovalot eivät toimineet.

Hyytynyt pyörä tuntui selvästi raskaammalta ajaa ilman sähköä kuin vanha mekaaninen pyöräni. Ehkä oma harmitus myös osaltaan lisäsi polkemisen raskasta tunnelmaa.

Totesin, että ulkolämpötilan ollessa 0 °C oman pyöräni täyden akun kapasiteetti putosi noin 40 % +15 °C:een verrattuna, jolloin maksimi toimintamatkaa väheni noin 90 km:stä 55km:iin. Kyseessä oli lähes uusi pyörä, joka oli ollut käytössä 3 kk. Toisella kerralla kylmällä kelillä, kun akun varaus alkoi hiipua kesken matkan, olin jo viisaampi. Sammutin kytkimestä pyörän avustuksen, jolloin ajovalot kuitenkin onneksi toimivat. Näin pääsin valojen toimiessa turvallisesti mutta hikisenä perille.

Kelien kylmettyä aloin lataamaan akkua myös työpäivän aikana, jolloin mitään ongelmia akun loppumisen suhteen ei ole enää ollut. Työpaikan parkkihallissa latauksen voi tehdä lämpimässä – akun lataaminen pakkasessa ei nimittäin ole asiantuntijoiden mukaan suositeltavaa. Monelle on tuttua kännykän tai kameran akun hyytyminen pakkasessa. Sähköpyörän akku käyttäytyy pakkasessa vähän samaan tapaan kuin kännykässä: kapasiteetti pienenee merkittävästi. Ajomatka siis lyhenee kylmässä ja siihen kannattaa varautua.

Viimeisenä haluaisin kiittää kaikkia asianomaisia pyöräteiden lumen aurauksesta ja väylien lakaisemisesta. Ilman sitä talvipyöräilystä ei tulisi mitään! Oheisessa kuvassa näkyy vain harvoin tänä talvena eteen tullut tilanne: pyörätiellä on edessä jääpenkka.

Kerran talven aikana minulle sattui, että töistä lähtiessä huomasin renkaan olevan puhki. Renkaassa törrötti terävä hiekoitussepelin kappale, joka oli mennyt sisärenkaastakin läpi. Uusi sisäkumi ja pari työkalua onneksi löytyivät työpaikan pyörähuoltopisteestä ja pääsin kumin vaihtamisen jälkeen kotimatkalle.  Pieni pyöränhuoltopiste parkkihallin nurkassa on hyvä vinkki edistyksellisille työpaikoille!

 

Ilkka Aaltio

Green Net Finland on mukana BSR Electric -hankkeessa, joka edistää sähköistä liikkumista useissa Itämeren ympärysmaissa. BSR Electric -hankkeen kansainväliset sivut (englanniksi) löytyvät täältä. Hanketta rahoittaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.