Blogi

Uutta potkua energiahukan nujertamiseen v. 2020 alusta? Olisiko energiatransition katalyyttina uusi kaavailtu energiakorjausten avustus? Myös taloyhtiöt on nostettu tuen piiriin.

Max. 20 % avustus vaatii 20 % energiatehokkuuden parantamista. Mikä on kannattavaa ja kestävää ikääntyvissä (RV 1970 - 2000) kerrostaloissa kolmikantanäkökulmasta - kWh, € ja kg-Co2? Kaavio 1. 8.11.2019 Blogikirjoituksen kokonaisuuden hahmotelma (Kts. kokonaisuuden palikat tarkemmin alla). Tekijä: Evilina Lutfi, Co2mmunity -hanke Ikääntyvät ja keski-ikäiset asuinkerrostalot ja kerrostaloyhtiöt (rakennusvuodet RV 1960 - 1999) noin Helsingin [...]

Kerrostaloyhtiöiden kaukolämmön ja sähkön kulut Helsingissä nousivat n. 6 % vuodessa. 2016-2018 aikana nousua 18 %. Tilastot mukaan vaihtoehtoisen energiajärjestelmän harkinnassa.

Taloyhtiöiden omistamissa rakennuksissa asuu suurin osa Suomen väestöstä. Taloyhtiöt kuluttavat merkittävän osan maamme ostoenergiasta, ja siksi niiden potentiaali energian säästössä on suuri. Taloyhtiöihin on sidottu merkittävä osa Suomen kansantalouden arvosta. Samalla ne omaavat merkittävän osan Suomen rakennuskannan korjausvelasta. Investointi asunnon omistukseen on suuremmalle osalle suomalaisia elämän merkittävin sekä arvoltaan että ajallisesti. Kerrostaloyhtiöt on valittu tässä [...]

Taloyhtiön ostoenergian kulut kuriin – rahaa korjausvelan vähentämiseen ja asuinolosuhteiden parantamseen

Taloyhtiöiden suurimmat yksittäiset kuluerät ovat lämmitysenergia ja korjaukset. Ostoenergian kuluja sekä peruskorjausvelkaa voisi vähentää investoimalla kiinteistökohtaiseen energiatuotantoon – ottamalla talteen hukkalämpöä sekä hyödyntämällä aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Energian hukka ja samalla säästön potentiaali on suurin ikääntyvissä kerrostaloissa. Keskityn tässä kirjoituksessa ns. ikääntyviin lähiökerrostaloihin, siis sellaiseen rakennusmassaan, joka edustaa monessa mielessä suurinta osaa suomalaisista kodeista. Kohteena ovat [...]

Kohti parempaa asumista aurinkoenergiaa hyödyntämällä

Energian kulutus asumisessa kasvaa jatkuvasti. Nopeimmin kulutus kasvaa sähköisten lattialämmitysten ja ilmalämpöpumppujen sähkönkäytössä muiden lämmitystapojen rinnalla. Tämä kesä saattaa myös näkyä tilastoissa lisääntyneenä sähkönkäyttönä, kun ilmalämpöpumppuja käytettiin reilusti sisäilman jäähdyttämiseen. Olisiko nyt siis sopiva hetki miettiä, mistä sähkö ilmalämpöpumppuun, kylpyhuoneen lattian lämmitykseen ja vaikkapa taloyhtiön saunan lämmittämiseen olisi järkevää hankkia? Samalla olisi mahdollista miettiä [...]

Virossa tukijärjestelmät hellivät uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointeja – ihmisten asenteet ja hyvien esimerkkien puute kuitenkin pullonkaulana

Kävin juhannusviikolla Virossa tutustumassa uusiutuvan energian yhteisöenergiahankkeisiin. Matkan tarkoituksena oli tunnistaa hyviä käytäntöjä yhteisöenergiaprojektien jalkauttamiseen liittyen ja oppia Viron uusiutuvan energian tukijärjestelmien vaikutuksista. Vaikka Virossa on kadehdittavan hyvä tukijärjestelmä, niin neuvostotausta vaikuttaa silti edelleen ihmisten mentaliteettiin eikä yhteisomistaminen ole suuressa suosiossa. Muutos on hidasta. Matka oli osa EU-rahoitteista kehityshankettamme ”Co2mmunity - Co-producing and co-financing [...]

Yhteisöenergiaprojektien menestyksen avaimia ovat julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö sekä ruohonjuuritason yhteisöllisyys – oppeja Etelä-Tanskasta ja Pohjois-Saksasta

Kävimme uusiutuvan energian yhteisöenergiahankkeisiin liittyvän kehityshankkeemme ”Co2mmunity - Co-producing and co-financing renewable community energy projects” (EU INTERREG BSR) puitteissa tutustumismatkalla Etelä-Tanskassa ja Pohjois-Saksassa maaliskuussa 2018. Matkan tarkoituksena oli tutustua paikallisiin aktiivisiin yhteisöihin sekä niiden pohjalta tunnistaa hyviä esimerkkejä siitä, miten kansalaisia voidaan aktivoida ja auttaa yhteisöhankkeiden toteuttamisessa. Aloitimme matkamme Tanskasta Middelfartin kaupungista ja sen [...]

Pikakatsaus Green Net Finlandin vuoteen 2017 – tekemiset ja tulokset

Päättyvän vuoden kunniaksi kokosimme teille katsauksen siitä mitä kuluneeseen vuoteen on meillä Green Net Finlandissa kullakin painopistealueellamme kuulunut. Vuosi 2017 on ollut meille Green Net Finlandissa varsin tuloksekas.Kaikki painopistealueemme - asumisen ja rakentamisen, liikkumisen sekä kiertotalouden kehittäminen sekä vienninedistäminen ovat sisältäneet mielenkiintoisia uusia hankkeita, selvityksiä, uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä tiivistä yhteistyötä. Jotta teidän ei [...]

Rakennusten purkutilanteissa piilee merkittävä kiertotalouden liiketoimintapotentiaali – kuka ottaisi haasteen vastaan?

Kun rakennus tulee elinkaarensa päähän ja se puretaan, nähdään purkuprosessi usein nopeasti suoritettavana välttämättömänä pahana, jossa vanha rakennus tulee saada pois uuden rakennuksen tieltä. Samanaikaisesti rakennusjätteiden kierrätystavoitteet ovat suuria - 70 prosenttia rakentamisen jätteistä tulisi hyödyntää materiaalina. Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin, tarvitaan kokonaan uusia ohjauskeinoja ja täysin uuden ajatusmallin kehittymistä, jossa purettava rakennus nähdäänkin [...]

Kehityshankkeista kilpailukykyä – Osaatko hyödyntää kansainvälistä kehitysrahoitusta?

Oletko koskaan miettinyt, miten kehityshankkeita valmistellaan? Mepä kerromme. Tiesitkö, että esimerkiksi EU rahoittaa monenlaisia hankkeita ja ohjelmia, jotka perustuvat jäsenvaltioiden yhdessä asettamiin poliittisiin tavoitteisiin? Rahoitusta voivat hankkeesta ja rahoitusohjelmasta riippuen hakea yritykset, oppilaitokset, erilaiset järjestöt, tutkimuslaitokset, kunnat, seutukunnat ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt. Mutta tiedätkö, miten sinun kehitystarpeestasi muodostetaan korkeassa kilpailussa menestyvä kehityshanke? Kaikki lähtee todellisesta [...]

Energiatehokkuudella talous kasvuun

Kansantalouden jatkuvaan kasvuun perustuva hyvinvointiyhteiskuntamme on osoittanut heikkoutensa viime vuosina. Kansantalouden tulojen kasvu on pysähtynyt, mutta kustannusten nousu jatkuu - toki vähäisempänä leikkausten johdosta. Yhteiskunta karsii kulujaan ja näin heikentää talouden kiertokulkua entisestään. Yksityisten ihmisten pahoinvointi esimerkiksi työttömyyden iskiessä osuu ihmisarvoon ja altistaa muille seurannaisvaikutuksille. Työpanosten tuoma yhteinen hyvä katoaa ja entistä pienempi työssäkäyvien [...]