Taloyhtiöiden omistamissa rakennuksissa asuu suurin osa Suomen väestöstä. Taloyhtiöt kuluttavat merkittävän osan maamme ostoenergiasta, ja siksi niiden potentiaali energian säästössä on suuri. Taloyhtiöihin on sidottu merkittävä osa Suomen kansantalouden arvosta. Samalla ne omaavat merkittävän osan Suomen rakennuskannan korjausvelasta. Investointi asunnon omistukseen on suuremmalle osalle suomalaisia elämän merkittävin sekä arvoltaan että ajallisesti.

Kerrostaloyhtiöt on valittu tässä blogissa (ja Co2mmunity hankkeessa) erityistarkastelukohteeksi kahden pääargumentin perusteella: ensinnäkin ne ovat mielenkiintoinen ja nykyhetkellä vallitseva yhteisöasumisen hallinnollinen muoto ja toiseksi ne omaavat nykyhetkellä kansantaloudellisesti merkittävää korjausvelkaa ja energiansäästöpotentiaalia samanaikaisesti.  Niillä on kaksi funktiota suomalaisessa yhteiskunnassa – ne ovat toisaalta yrityksiä ja toisaalta myös ihmisten koteja. Kerrostaloyhtiöt ovat näin tarkasteltuna moniulotteinen ja laaja – voisi jopa sanoa kompleksinen kokonaisuus.

Uutena ilmiönä Suomessa on taloyhtiöiden energiajärjestelmien tarkastelu kokonaisvaltaisesti ja hybridijärjestelimen tulo markkinoille. Hybridijärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus.  

Kun taloyhtiön edessä on päätös mitä tehdään energiajärjestelmälle, on hyödyllistä:

  1. Tietää oman taloyhtiön energian kulutus ainakin 3 viimeisen vuoden ajalta.
  2. Vertailla oman kulutuksen kulutukseen vastavissa kiinteistöissä.

Tässä kirjoituksessa haluaisin esittää tiivistetysti tietoa, joka liittyy edellä mainittuun kohtaan 2. Suomessa on kaksi tahoa, jotka keräävät relevanttia tietoa – Tilastokeskus ja Kiinteistöliitto.

Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 lähtien syksyisin vakiomuotoisen ns. Indeksitalo kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Kaavioon 1 (alla) olen kerännyt tietoa Indeksitalo 2019 raportista.

Huom. Indeksitalon määritelmä: 30-v. 10 000 m³ ja 40 asunnon kerrostalo, sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella, omalla tontilla. Energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä.

Suomen Tilastokeskuksen Asunto-osakeyhtiöiden perusjoukossa oli mukana noin 88 000 taloyhtiö vuonna 2017. Tilastoissa on mukana kerrostalot, joiden pinta-ala on yli 700 m². Kaavioon 2 olen koonnut numeroita talojen edustuksesta tilastoissa.

Lämmitys- ja korjauskustannukset ovat suuremmat kuluerät kerrostaloyhtiöille. Kaavioon 3 (yllä) olen koonnut tietoa niistä Tilastokeskuksen Asunto-osakeyhtiöiden talous -raportista.

Mielenkiintoinen havainto suhdekertoimista lämmitys- ja sähkökustannusten välillä näkyy kaaviossa 4. Lämmityksellä on merkittävämpi osuus kerrostaloissa rv-60-69, 80-89 ja 90-99. Tästä uskaltaisin tehdä johtopäätöksen, että näissä kerrostaloissa kannattaa keskittyä ensin lämmitysenergiajärjestelmiin.

Vertailin kahden eri tilastoijan tulokset ja koonnut ne kaavioon 5 (alla).

Summa summarum: vanhoissa kerrostaloyhtiöissä on hyödyllistä keskittyä lämpöjärjestelmään. Syntyneitä säästöjä voisi käyttää vaikkapa korjausvelan lyhentämiseen.

Kirjoittaja Evilina Lutfi vastaa Green Net Finlandin osuudesta Co2mmunity -hankeessa. Päätehtävänä on uusiutuviin energialähteisiin perustuviin yhteisöenergiaprojektien edistäminen Helsingin alueella.