Resilienssiä ja älykkyyttä kaupunkeihin – ERKKI-hankkeen verkostoitumismatka Tallinnaan

ERKKI-hankkeen projektipäälliköt ja sidosryhmäläiset osallistuivat 12.3.2026 Tallinnassa pidettyyn Smart City Exchange Forum 2026-konferenssiin. Konferenssin erityisteemana oli kaupunkien resilienssi. Aihe on varmasti monilla mielessä nyt, kun Hormuzin salmen laivaliikenne näyttää olevan käytännössä suljettu ja öljyn hinta on noussut korkealle. 

Mitä resilienssi oikeastaan tarkoittaa? Psykologian terminä se Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan tarkoittaa yksilön tai yhteisön kykyä, jolla pystytään ylläpitämään hyvinvointia ja selviytymään ja palautumaan vastoinkäymisistä ja kuormittavista tilanteista murtumatta. Rakennustekniikan ja insinööritieteen vapaasti suomennettuna terminä resilienssi on kyky sietää tai välttyä vaurioilta ilman täydellistä murtumista. Tämä on tavoite rakennusten ja infrastruktuurin osalta, kuten myös yhteisöjen osalta (Albuquerque, 2013). Kyse on siis kontekstista riippuen hyvin monialaisesta asiasta, johon voi liittyä monimutkaisiakin syy-seuraus ketjuja.

Kuva 1: ERKKI-projektipäälliköt Ilkka Aaltio Green Net Finlandista sekä Ville Santala Forum Virium Helsingistä.

Konferenssin Keynote-puhuja oli resilienssi-teemassa kokenut Yhdistyneiden kansakuntien UN-habita-osaston johtaja Esteban León, joka kertoi esimerkeistä hyödyntää digitaalista tietoa ja valmistautua kriiseihin. León on Barcelonasta ja hänellä oli esimerkkejä esim. Espanjassa viime vuonna tapahtuneiden suurten sadevesitulvien tapahtumista, jossa ihmiset olivat vapaaehtoisesti yhdessä lähteneet suurin joukoin siivoamaan tulvien jälkiä. Hienoa yhteishenkeä! Esillä konferenssissa oli myös Tallinnan poliisijohtajan Elari Kasemetsin esittämänä FinEst Centerin Viro-Suomi-yhteistyöhankkeen kiinnostavia tuloksia, jossa on tutkittu Helsingin kaupunkitietomallin avulla mahdollisuuksia varautua erittäin voimakkaaseen vesisateeseen ja tulvimiseen Helsingissä. Siinä onkin hyvä esimerkki siitä, miten digitaalisella tiedolla ja mallinnuksella voidaan luoda uhkaskenaarioon pohjautuva simuloitu tilannekuva ja ennustaa, mitä kriisitilanteessa voisi tapahtua. 

Juuri tämä on ehkä mielestäni olennaisin tieto konferenssista mukaan otettavaksi – eli kuinka kaupunki tai alue voi varautua kriisiin. Leonin mukaan, ensin ennalta-arvioidaan ja idenfioidaan todennäköisimmät vaarat, jotka voivat uhata kaupungin ja sen asukkaiden elämää (kohta 1). Asukkaat tässä tapauksessa tarkoittavat sekä ihmisiä, jotka asuvat kaupungissa, että siellä tarkasteluhetkellä tilapäisesti vierailevia ihmisiä. Vaarojen identifioinnin lisäksi hahmotetaan, ketkä ovat avaintoimijoita (2). Uhkaskenaarion pohjalta muodostetaan mahdollinen tai todennäköinen tilannekuva ja kriisin analogia, eli mitä uhan toteutuessa voisi käytännössä tapahtua (3). Sen perusteella suunnitellaan, kuinka totetutuneeseen uhkaan vastattaisiin (4). Sen perusteella tehdään varautumissuunnitelma (5) ja varmistetaan, että kaikki asianosaiset viranomaiset ovat sen ymmärtäneet ja ovat tarpeen tullen mukana toimissa.

Resilienssi-teemaan kiintoisaa perspektiiviä tarjosi myös Ukrainan Lvivin kaupungin edustajan etäyhteydellä pidetty esitys. Venäjän hyökkäyksen kohteena oleva Ukraina on tälläkin hetkellä valitettavasti vasten tahtoaan resilienssin kokeilukohteena. Laajamittainen Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kestänyt jo yli neljä vuotta. Ukrainan edustaja painotti sitä, että kriisistä huolimatta, kaupungin pitää pidemmällä tähtäimellä pystyä jatkamaan toimintaansa, sillä muuten yhteiskunnan tärkeät toiminnot lakkaavat. Koulujen ja päiväkotien tulee voida jatkaa toimintaansa. Vanhempien pitää pystyä tekemään työtään ja kriisin seurauksiin pitää voida käytännössä vastata.

Kuva 2: Tallinnan pormestari Peeter Raudsepp piti konferenssin avauspuheenvuoron.

FinEst centerin Suomi-Viro-kehityshankkeen tärkeänä tuloksena oli myös se, että oikean tilannetiedon saanti ja kulku tulee kriisitilanteessa varmistaa. Suomessa on jo vuosikymmeniä ollut olemassa kaupunkien ja kuntien suunnitelmat kriisitilanteiden varalta, joihin kuuluu valmiussuunnitelmat, ylläpito sekä kriisiajan organisaation ja viranomaisten toimintakyvyn valmistelu. Tärkeää on, että suunnitelmia ja kykyjä pidetään ajan tasalla, päivitetään ja kriisin varalta yhteistyössä toimimista harjoitellaan.

Konferenssin tauolla keskustelu heräsikin siitä, että ehkä joissain muissa maissa resilienssi ja kriiseihin varautuminen voi olla valmistelemattomampaa kuin Suomessa. Meillä on jo pitkään ollut esim. väestösuojia koskevaa lainsäädäntöä, jolla on ohjattu rakentamista. Kunnissa on kriisiajan suunnitelmat ja kriiseihin on suunnitelmien pohjalta valmistauduttu. EU:n Resilience 2.0 aloite ei ole Suomessa täysin uusi asia. Silti meidän ei Suomessa kannata tuudittautua vallitsevaan tilanteeseen, koska uhkakuvat muuttuvat jatkuvasti ja kaupunkien pitää pystyä vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin, vaikkapa kyberturvan kautta.

Kuva 3: Konferenssin resilienssiteemaisessa paneelikeskustelussa oli mukana vasemmalta oikealle Eva Naess Karlsen (Oslon kaupunki), Esteban Leon (UN Habitat), Silver Tambur (Taltech, moderaattori), Kristen Guida (Lontoon kaupunki) ja Elari Kasemets (Tallinnan poliisilaitos).

On hyvä herätellä itseämme sekä organisaatiotamme, jotta olemme valmistautuneita mahdollisiin kriiseihin. Jokaisen meistä olisi hyvä hankkia itselleen kotivara, jolla selvitä ensimmäiset 3 vuorokautta kriisitilanteessa, kuten sähkön ja veden jakelun häiriössä. Organisaatiot voivat varautua kriiseihin omilla tavoillaan. Valmistautuneina voimme toimia nopeasti ja tehokkaasti, jotta vahinkoja voidaan ehkäistä ja välttää. Resilienssiä toteutetaan päätöksillä. 

Lähdeviiteet: linkki konferenssin sivuille  The Smart City Exchange Forum 2026 

Kirjoittanut: Ilkka Aaltio, projektipäällikkö, Green Net Finland. Julkaisupäivä: 26.3.2026