Kansantalouden jatkuvaan kasvuun perustuva hyvinvointiyhteiskuntamme on osoittanut heikkoutensa viime vuosina. Kansantalouden tulojen kasvu on pysähtynyt, mutta kustannusten nousu jatkuu – toki vähäisempänä leikkausten johdosta. Yhteiskunta karsii kulujaan ja näin heikentää talouden kiertokulkua entisestään. Yksityisten ihmisten pahoinvointi esimerkiksi työttömyyden iskiessä osuu ihmisarvoon ja altistaa muille seurannaisvaikutuksille. Työpanosten tuoma yhteinen hyvä katoaa ja entistä pienempi työssäkäyvien ryhmä maksaa entistä suuremman yhteiskunnallisen kustannuksen ansioistaan.
Kun kasvu ei tuo kannattavuutta ja katetta, on syytä kriittisesti tarkastella kustannuksia. Suomessa on nähty suurien irtisanomisten aalto, joka kertoo osin mielikuvituksen puutteesta, jossa ensisijaisesti alennetaan aina henkilöstön kuluja. Kuitenkin myös muiden merkittävien kustannuserien tarkasteluun on syytä kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota.
Kaikessa toiminnassamme tarvitsemme ja käytämme kiinteistöjä, jotka kokonaisuutena kuluttavat kylmän ilmaston maassamme huomattavia määriä energiaa – sähköä ja lämpöä. Energian hankinta aiheuttaa yhteiskunnalle useiden miljardien menoerän ja kotimaisen energian lisäksi tarvitsemme myös ulkomaista tuontienergiaa. Energian hankinnasta aiheutuvaan kuluerään ja sen vähentämiseen kiinteistöissä kiinnitetään edelleenkin aivan liian vähän huomiota. Aivan kuin energian kulutuksen vähentämisen kautta saavutetun säästön vaikutus toiminnan katteeseen olisi jotenkin alempiarvoinen kuin saman tulosparannuksen saaminen liikevaihdon kasvun kautta. Suomi Oy:llä on insinöörivetoisena, korkean teknologian maana kaikki mahdollisuudet hyödyntää uusien energiatehokkaiden puhtaiden teknologioiden tuomat mahdollisuudet kiinteistöjensä energiatehokkuuden parantamiseksi.
Energiatehokkuuden parantamiseen käytettävä panostus tuottaa monenlaista hyötyä. Saamme alennetuksi kiinteistöjen suoranaisia käyttökustannuksia, luomme edellytyksiä digitaalitekniikan hyödyntämisen ja osaamisen kehittymisen kautta uusille skaalautuville palveluille sekä synnytämme tuoteinnovaatioita ja entistä parempia vientituotteita. Myös alan työllisyydelle vaikutukset ovat positiiviset – energiankäytön tehostaminen tuo työtä alan suunnittelijoille, asentajille ja laitevalmistajille. Välillisesti energian osuus liiketoimintojen kustannuksista alenee parantaen kansantalouden kilpailukykyä ja lisäten yksityisellä tasolla jopa ostovoimaa.
Kaiken tämän edellytyksenä on korkean teknologisen osaamisen lisäksi se, että opimme tarkastelemaan energiatehokkuuden parannustoimenpiteitä investointeina ja arvioimme niiden kannattavuudet normaalien pitkävaikutteisten investointien tapaan sisäisen koron tuottovaatimuksina. Kiinteistöalalla yleisesti käytetty takaisinmaksuaika ei lähtökohtaisesti sovi pitkäaikaisten investointien kannattavuuksien arviointiin. Kun yhdistämme tähän vielä nykyaikaisen pilvipalvelu- ja digitaaliteknologian tuomat mahdollisuudet, ovat näkymät huikeita. Investointina tarkasteltuna energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä voidaan huomata, että sijoitetulle pääomalle saadaan usein merkittävän hyvä tuotto verrattaessa vaikka pörssisijoittamiseen tai erityisesti rahan makuuttamiseen pankkitilillä, jota esimerkiksi monet yksityishenkilöt tekevät.
Energian kulutuksen vähentämisen merkitys ja energiatehokkuuden potentiaali ei ole vähäpätöistä. Monissa yhteyksissä tehty arviointi kiinteistöjen energiankäytön kannattavasta alentamisen potentiaalista on noin 30 % nykyisestä kulutuksesta. Vuositasolla tämä merkitsee 8,5 miljardia euroa. Tämä luku on samaa tasoa kuin kansantaloudelta vaadittavat säästöt. Energiatehokkuuden säästöpotentiaalia voidaan kutsua matalalla roikkuvaksi hedelmäksi, joka tulisi poimia ensin.
Energiakeskustelu Suomessa on perinteisesti ollut hyvin tuotantokeskeistä. Myös viime aikojen keskustelu uusiutuvista energioista nojautuu pääsääntöisesti tuotantoon, tosin hajautetummalla mallilla. Energiastrategian täytyy kuitenkin olla tuotantomuotokeskustelua laajempaa. Paras energianlähde on kaikesta huolimatta energian järkevä käyttö ja ”turhan” kulutuksen vähentäminen. Yhteiskunnan energiatehokkuuden parantaminen lähtee kiinteistöalalla alueiden suunnittelusta, jossa otetaan huomioon energiatehokkuuteen vaikuttavat eri tekijät päättyen uusimpiin kiinteistöteknologioihin ja digitaalisiiin palveluihin, jotka yksinkertaistavat energian käytön seurannan ja luovat edellytykset ratkaisuille, joilla kulutusta voidaan alentaa asumis- tai käyttömukavuuden samalla parantuessa. Kylmänä pohjoisena maana edellytyksemme ovat tällaisissa asioissa perinteisesti jo nyt hyvät. Tavoitetasot vain pitää asettaa huomattavasti aikaisempia lähtökohtia korkeammalle. Meillä on jo nyt yrityksiä, jotka tarjoavat energiatehokkuuden johtamiseen nykyaikaista pilvipalvelua ja digitaaliteknologiaa. Building IoT (Internet of Things) tulee muuttamaan perinteisen automaation kenttää ja tuomaan tämänkin sektorin palveluita ja ohjausjärjestelemiä kuluttajien käyttöön mobiileina toteutuksina.
Mikä meitä estää toteuttamasta energiatehokkaan yhteiskunnan visiota? Ei mikään.
Suvi Häkämies
Toiminnanjohtaja, Green Net Finland
Jarmo Kontro
Hallituksen puheenjohtaja, Green Net Finland
Toimitusjohtaja, Eneron Oy
