Energian kulutus asumisessa kasvaa jatkuvasti. Nopeimmin kulutus kasvaa sähköisten lattialämmitysten ja ilmalämpöpumppujen sähkönkäytössä muiden lämmitystapojen rinnalla. Tämä kesä saattaa myös näkyä tilastoissa lisääntyneenä sähkönkäyttönä, kun ilmalämpöpumppuja käytettiin reilusti sisäilman jäähdyttämiseen. Olisiko nyt siis sopiva hetki miettiä, mistä sähkö ilmalämpöpumppuun, kylpyhuoneen lattian lämmitykseen ja vaikkapa taloyhtiön saunan lämmittämiseen olisi järkevää hankkia? Samalla olisi mahdollista miettiä millä keinoilla voisi varmistaa oikeat kodin sisälämpötilat ja terveelliset sisäilmaolosuhteet myös kesällä? Itse asiassa muutama aste liian kuuma ja tunkkainen sisäilma on paljon suurempi terveysriski, kuin muutama aste liian kylmä.

Kun syksykin jatkuu vielä kesän jälkeen näin upean aurinkoisena, tulee energiavaihtoehtoja miettiessäni ensimmäisenä mieleen aurinkoenergian hyödyntäminen. Päätin perehtyä aiheeseen syvällisemmin. Green Net Finland osallistuu Co2mmunity EU-hankkeeseen, jossa edistetään uusiutuvan energian hyödyntämistä taloyhtiöissä. Tuli siis loistava mahdollisuus yhdistää henkilökohtainen kiinnostus aiheeseen sekä työn vaatima oman asiantuntemuksen kehittämisen tarve.

Usein Suomen aurinkoenergian hyödyntämispotentiaalia verrataan Pohjois-Saksaan. Vuositasolla me saamme suunnilleen saman verran auringon säteilyä. Mutta meidän pohjoisemman sijainnin takia säteilyn jakauma ei ole niin tasainen. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Etelä-Suomessa saamme 90 % hyödynnettävissä olevasta aurinkosäteilystä maalis-syyskuun aikana. Kun aurinko on matalalla (alle 15 asteen korkeudella horisontista), nykyiset aurinkopaneelit eivät pysty nappamaan sähkön tuotantoon tarvittavia fotoneja säteilystä. Mielenkiintoista on myös se, että esimerkiksi huhtikuun kirkas päivä voi tuoda enemmän potentiaalia, kuin kesäkuinen kuuma päivä. Tämä johtuu siitä, että korkealla lämpötilalla on negatiivinen vaikutus aurinkosähköjärjestelmän tehon tuottoon.

Jotta aurinkosähköjärjestelmästä tulisi mahdollisimman tehokas, pitää muutaman nyrkkisäännön täyttyä.

  1. Aurinkopaneelien sijoittaminen. Katolla (tai muulla pinnalla) paneelien asentamiseen tarvitaan tukeva pinta, joka on sopivassa suunnassa. Aurinkopaneelien pinnan ja auringon säteiden tulee kohdata sopivassa korkeus- ja suuntakulmassa. Ideaalipaikka on 90 asteen korkeuskulmassa sekä 0 asteen suuntakulmassa aurinkoon nähden. Tämä on mahdollista saavuttaa ns. aurinkoa seuraavilla paneeleilla, mutta tällaisia järjestelmiä on vielä vähän ja niitä on toistaiseksi käytetty lähinnä kokeiluina. Turvallisin ja helpoin tapa on asentaa paneelit eteläsuuntaan 45 asteen kulmaan. Jos katon pinta ei salli, niin sitten puolet paneeleista itään ja puolet länteen. Kulmia voi optimoida erilaisiksi. Aurinkopaneelien tehoon vaikuttaa merkittävästi varjostus. Lyhytkin ja osittainen puiden tai vaikkapa katon piipun aiheuttama varjostus voi syödä merkittävän osan tehosta.
  2. Paneeliston ja invertterin tehojen tulee pitää suunnilleen samana. Invertteri on laite, joka muuttaa paneeleista tulevaa virtaa oikeanlaiseen muotoon sähköverkolle. Tehojen valinnassa on hyvää miettiä tarvetta sillä hetkellä, kun aurinkopaneelit tuottavat sähköä.
  3. Ehkä tärkeimpänä nyrkkisääntönä on pyrkiä kuluttamaan aurinkosähköjärjestelmän tuottama sähkö tuotantohetkellä ja taloyhtiön kiinteistön sisäisessä sähköverkossa: taloyhtiön yhteisiin tarpeisiin (esim. pesutupa, sauna, kuivaushuone, huippuimuri, ilmanvaihtokone) ja ylimääräisen tuotannon jako asukkaille. Kesällä asukkaat voisivat käyttää aurinkosähköä kylpyhuoneiden kosteushallintaan eli lattialämmitykseen. Jos talon sisällä ei ole tarpeeksi sähköä kuluttavia laitteitta maalis-syyskuussa päivänvalon aikana, niin koko aurinkosähköjärjestelmän hankinta voi olla kannattamaton.
  4. Pidä paneelit ja invertteri mahdollisimman lähellä toisiaan. Mitä kauempana toisistaan ne ovat, sitä merkittävämmät tehon häviöt (ellei hanki paksuja ja kalliita johtoja). Vaikutus voi olla merkittävä suhteellisesti pienemmän tehon järjestelmissä. Pitää myös muistaa, että invertterille tarvitaan asianmukainen tila talon sisältä.

Pitää kiinnittää tarpeeksi huomiota tehon häviöihin kaikissa kolmessa aurinkosähköjärjestelmän osissa – paneeleissa, invertterissä sekä johdotuksissa. Pahimmassa tapauksessa tehdyt virheet voivat johtaa järjestelmän taloudelliseen kannattamattomuuteen.

Perusteellisella suunnittelulla ja mitoituksella, nykyisillä teknologioilla ja niiden hinnoilla onnistuu hyvin saamaan myös taloudellisesti kannattavan aurinkosähköjärjestelmän, myös kerrostaloon. Ei tarvitse olla pioneerikaan. Toteutettuja aurinkosähkövoimaloita asuinkerrostaloihin on jo Suomessa.

Toisaalta, aurinkosähköjärjestelmän hankintaa ei pitäisi katsoa vain taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta. Merkityksellisempiä ja tärkeimpiä seikkoja ovat investointi ilmastotalkoisiin, energiaomavaraisuuteen, oman hyödyn palveleminen sekä samalla auttaminen Suomen paikallisessa työllistämisessä. Investointi omaan aurinkosähkövoimalaan voi kokonaisuutena antaa siis paljon enemmän –hyvää mieltä osallistumisesta hyvään ilmastotekoon!

Taloyhtiöissä on tällä hetkellä voimakasta kiinnostusta aurinkosähkövoimalan hankintaan, mikä tuli ilmi Finsolar-hankkeen kyselystä. Yli puolet kyselyyn vastanneista ovat erittäin kiinnostuneet hankinnasta, mutta samalla 60 % taloyhtiöistä ei edes ole keskusteltu aurinkosähköstä. Kyselyn vastanneet ovat toivoneet enemmän tietoa ja ymmärrystä aiheesta.

Vastasimme Green Net Finlandissa tähän tarpeeseen ja keräsimme erilliseen julkaisuun taloyhtiöiden asukkaille puolueetonta, tiivistä ja selkokielestä tietoa aurinkosähkövoimaloista. Julkaisun tavoite on auttaa taloyhtiöitä aurinkosähkövoimaloiden yhteishankinnan harkinta- ja päätöksentekoprosessia. Julkaisu sisältää myös tarjouspyynnön mallin aurinkosähkövoimalan avaimet käteen -toimituksesta sekä listauksen Suomen aurinkosähköjärjestelmien toimittajista. Parhaillaan testataan julkaisun sisällön käytettävyyttä muutamalla taloyhtiöllä, jonka jälkeen se laitetaan avoimeen jakeluun.

Jos aihe kiinnostaa, niin ota vapaasti yhteyttä Co2mmunity-hankkeen projektipäällikköön Green Net Finlandissa ja tämän blogin kirjoittajaan: Evilina Lutfi, evilina.lutfi@gnf.fi, 0504362661. Lisätietoja hankkeesta: http://co2mmunity.eu ja http://gnf.fi/fi/gnf/co2mmunity-co-producing-and-co-financing-renewable-community-energy-projects/.