Sähköavusteinen polkupyörä eli sähköpyörä on kuntoilun kannalta hyödyllinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto työmatkan taittamiseen. Sähköpyörän hankintaa harkitseva törmää kuitenkin itse moniin kysymyksiin ja hankinnan riskit ja hyödyt saattavat mietityttää. Tässä on muutamia vastauksia ja yllättäviäkin havaintoja hiljattain sähköpyöräilyn aloittaneen työmatkalaisen näkökulmasta. Jo tässä vaiheessa haluan painottaa, että taustalla ovat omat kokemukseni eivätkä tieteelliset testitulokset. Toivon kuitenkin, että näistä kokemuksista on iloa ja hyötyä sähköpyörää harkitseville ja sähköpyöräilystä kiinnostuneille!

Kipinä ja Power On!

Olen aina pitänyt pyöräilystä, vaikka en pidä itseäni varsinaisena pyöräilyn harrastajana. Kun mielessäni oli jonkin aikaa pyörinyt pieni kipinä hyötyliikunnasta ja osittaisesta hiilijalanjäljen pienentämisestä, tartuin elokuussa ”härkää sarvista” ja hankin itselleni sähköavusteisen polkupyörän. Työmatkani on 30 km per suunta ja olin muutaman testin jälkeen todennut, että minun kaltaiselleni keski-ikäiselle sunnuntaipyöräilijälle se on ”tavallisella” (ei-sähkö-) pyörällä liian pitkä ja rasittava, vaikka pyöräilisi vain satunnaisesti. Työreittiini kuuluu sekä tasaista maastoa, että useampi pitkä ja mehevä ylä- ja alamäki. Paluumatkan loppupuolella tavallinen pyöräily rupesi jo rasittamaan ja seuraavana päivänä oman rehkimisen huomasi lihaksistossa liiankin hyvin. Mekaanisella pyörällä liikkuminen ei siis houkutellut tarpeeksi.

Sähköpyörä tuntui heti kiinnostavalta vaihtoehdolta minulle. Minulla ei aikaisemmin ollut oikeastaan mitään omaa kokemusta sähköpyörästä. Olin toissa vuonna Japanissa asuessani huomannut, että sähköpyörillä polkivat iloisena niin perheenäidit kuin alakoulun ikäiset lapsetkin, ja että ylämäki näytti taittuvan niillä kevyesti – etenkin oman mekaanisen pyöräni satulasta katsottuna! Etsin lisää tietoa ja sain hyviä vinkkejä kokeneemmilta pyöräilijöiltä, mm. Helsingin HSY:n ilmastoinfosta. Ymmärsin, että sähköpyöräilykin käy kuntoilusta, sillä pyörähän ei ilman polkemista liiku mihinkään. Ja mikä tärkeintä, sähkömoottorista saa mukavasti kulkuapua etenkin pitkissä ja raskaissa ylämäissä. Halusin yksinkertaisen ja käyttövarman pyörän ja uskoin kokeneemmilta saamaani neuvoa siitä, että valinnassa kannattaa kysyä ammattilaisen mielipidettä. Valitsin itselleni sopivan pyörän paikallisen pyöräliikkeen myyjän avustuksella. Jo ennalta oli selvää, että halusin 5-vaihteisen kaupunkipyörä-tyyppisen sähköpyörämallin ja olin erityisen tyytyväinen siitä, että löysin Suomessa tehdyn vaihtoehdon. Myyjä suositteli minulle suuremmalla akulla varustettua mallia, koska työmatkani on kuitenkin 60 km päivässä. Koeajossa selvitettiin sähköpyörän perustoiminnot ja pyöräily tuntui heti helpolta. Ei siis muuta kuin virta päälle ja pyöräilemään!

Yllätyksiä työmatkalla

Ensimmäisellä työmatkalla totesin, että – yllättävää kyllä – työmatkaan kuluikin hiukan enemmän aikaa kuin tavallisella pyörällä! Vaikka aikaa ei mennyt kuin 10 minuuttia enemmän, oli ero selvä. Syy hidasteluun kävi kyllä nopeasti selville: sähköpyörällä voi ajaa yli 25 km/h nopeutta, mutta sähköavustus putoaa tällöin automaattisesti pois. Kun vauhti hidastuu 25 km/h alle, avustus herää taas henkiin. Käytännössä tämä ominaisuus johti omalla kohdallani siihen, että vaikkapa peltoaukeaa vastatuulessa ylittäessäni ajelin mieluummin vähän alle 25 km/h nopeudella, jolloin pyöräily oli helpompaa kuin ilman avustusta suuremmalla nopeudella. Tavallisella pyörällä minulla oli ollut tapana pitää hiukan reippaampaa vauhtia. Keskinopeus siis aleni sähköpyörällä hiukan, vaikka ero ei kovin suuri ollutkaan. Sen sijaan, sähköpyöräily varsinkin ylämäkien kohdalla tuntuu aivan upealta! Matka etenee ilman suuria hidastuksia. Oli myös hauskaa lisätä avustustehoa pyörän kytkimistä pitkässä ylämäessä, jolloin pyörä kulki ällistyttävän kevyesti. Palautin kuitenkin avustuksen pian normaalitasolle, jotta pyöräily käy myös liikunnasta ja akkuvirtaa riittää pidemmälle.

Toinen yllätys on ollut se, kuinka nautinnollista on pyöräillä läpi metsien ja puistojen ja nähdä vuodenaikojen ja sään muutoksia. Muuttolinnut kerääntyivät joen mutkaan, aamu-uimarit polskuttivat uinnillaan, puutarhat kukoistivat ja myöhemmin syksyn värit loistivat auringossa. Työmatkaani kuuluu sekä asfalttitietä että hiekkatietä. Luonnon aistii ihan yhtä hienosti sähköpyörän kuin tavallisen pyöränkin kyydistä. Ilokseni olen huomannut, että pyörätekniikka on nykyään hiljaista ja helppokäyttöistä. Pyörässä on mukana nopeus- ja matkamittari, josta voi tarkkailla suoritustaan. Huonommalla säällä valitsen pyörän sijaan bussin ja paremmalla kelillä nautin pyöräilystä. Periaatteeni on ollut, että pyöräilen vähintään kerran viikossa ja sovitan kyseisen päivän aikatauluni pyöräilyä varten.

Virtaa ja intoa liikkumiseen

Sähköpyöräni on myös herättänyt ystävien ja läheisten mielenkiinnon. Kaikki ovat innostuneena halunneet kokeilla pyörää, kun ovat sen nähneet. En ole vielä tavannut ketään, joka ei olisi kokeilemisen jälkeen tykännyt sähköpyörällä ajamisesta. Pyöräillessä olen myös usein käyttänyt samalla luovasti aikaani mm. äänikirjojen tai radio-ohjelmien kuunteluun – pitämällä äänen voimakkuuden sen verran pienenä, että muut liikenteen äänet kuitenkin kuuluvat läpi. Päivän pyöräilyn jälkeen olo on hyvä ja raikas ulkoilu antaa myös hyvät yöunet. Olenkin kaiken kaikkiaan ihan tyytyväinen sähköpyörääni ja se on lisännyt liikkumistani. On mukavaa, kun pyöräilypäivän jälkeen töistä tultuaan on tavallaan jo ”käynyt lenkillä”.

Viimeiseksi voisin vielä vinkata varusteesta, johon olen erityisen tyytyväinen. Hankin pyörääni kiinteän tavaratelineeseen asennetun kuljetuskorin, joka on suurinta kaupasta löytynyttä mallia. Siihen on helppo ja nopea laittaa kassi kuminauhalla kiinni, ja onpa sillä kauppakassikin helposti kulkenut tarvittaessa. Ongelmat tavaroiden kiinnittelyssä ovat loppuneet siihen. Suosittelen!

 

Ilkka Aaltio

Green Net Finland on mukana BSR Electric -hankkeessa, joka edistää sähköistä liikkumista useissa Itämeren ympärysmaissa. BSR Electric -hankkeen kansainväliset sivut (englanniksi) löytyvät täältä. Hanketta rahoittaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.