Kirjoittajat: Kaisa Rapanen ja Antti Tohka, Metropolia Ammattikorkeakoulu
BLOCKCC-hankkeessa yhtenä keskeisenä toimenpiteenä oli tehdä järjestelmällisesti yhteiskehittämistä sidosryhmien kanssa. Tätä varten perustettiin kaksi viiteryhmää. Tässä kirjoituksessa kuvataan olemassa olevan asuinalueen energiaratkaisun kehittämistyöhön keskittyneen viiteryhmä B:n toiminnan tuloksia. Tämän ryhmän tavoitteena oli kehittää skaalautuvaa konseptia alue-energiajärjestelmän toteuttamiseksi olemassa olevalle asuinalueelle. BLOCKCC – Energiakorttelit -alueelliset toimintamallit ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi – ”Block the Climate Change” -hankkeen kehitystyö on tehty vuosina 2023 – 2025 yhteistyössä Green Net Finlandin, Metropolian ja Aalto-yliopiston kanssa. Hanketta osarahoittaa EU.
Viiteryhmässä B oli mukana monipuolisesti energia-alan toimijoita sekä taloyhtiöiden edustajia, alueellisia toimijoita, pk-yritysten edustajia (mm. teknisten ratkaisujen tarjoajia), kiinteistöalan ammattilaisia ja energiaratkaisujen asiantuntijoita mm. muista hankkeista ja Helsingin kaupungilta.
Viiteryhmä tapasi hankkeen aikana kolme kertaa. Tapaamisissa esiteltiin hankkeen tuloksia eri vaiheissa ja alueellisen energiaratkaisun edistämisen ja haasteiden pohdintaa tehtiin mm. pienryhmissä keskustellen. Tapaamisten väleissä hanketiimi jatkoi kehitystyötä ja viiteryhmälle tuotiin aina uusia aihioita työstöön ja keskusteluun.
Ensimmäisessä tapaamisessa koottiin laaja kattaus mahdollisia energiansäästöratkaisuja pilottikohteeseen kehitystyötä pohjaksi. Vaihetta esitellään tarkemmin kirjoituksessa Lämmitysenergian säästökeinoja taloyhtiössä on monia, asukkaiden yhteinen tahtotila ratkaisee. Ratkaisuista tehty sanapilvi toimi myös kipinänä hankkeessa kehitetyille energiatoimenpidekorteille ja niihin liittyvällä osallistavalla pelille.
Tästä viiteryhmän työskentely eteni kohti alue-energiajärjestelmän kehittämistä. Toisessa tapaamisessa pohdittiin alueellisen energiayhteistyön toteuttamisen mahdollisuuksia ja esteitä. Miten lähteä toteuttamaan alueellista energiaratkaisua olemassa olevalla asuinalueella? Entä miten edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä?
“Eri taloyhtiöillä tulisi olla jokin yhteinen hallinnollinen toimija sekä sama tahtotila ja sitoutumisen taso”
“Osakkaalla on oltava luottamus (energia)ratkaisuun”
(Kommentteja viiteryhmän tapaamisesta keväältä 2024)
KUVA: Toimenpidekortit ja kommentteja konseptiin viiteryhmätapaamisesta
Viiteryhmän kolmannessa tapaamisessa tarkasteltiin yhdessä hankkeessa luotua konseptia alue-energiajärjestelmän toteuttamiselle olemassa olevalle asuinalueelle. Konsepti huomioi taloyhtiön päätöksentekoprosessin, yhteistyöhön vaikuttavat seikat sekä taloudelliset asiat. Nämä ovatkin olleet hyvin keskeisiä keskustelun aiheita viiteryhmässä – ei niinkään tekniset ratkaisut. Tekniseen toteutukseen sellaisenaan löytyy myös jo paljon esimerkkejä ja prosessimalleja valmiina. Kiinnostavinta viiteryhmätyöskentelyssä ovat olleet nostot kaikesta muusta, joka vaikuttaa prosessin onnistumiseen.
Erityisesti esiin nousivat kokonaisuuden koordinointi puolueettomalta asiantuntijatasolta, hyvin valmistellut esitykset päätöksentekotilanteissa, esim. yhtiökokouksissa ja yleinen ymmärrys eri energiatoimenpiteiden kustannuksista, tehokkuudesta ja notkeudesta, joissa em. toimenpidekortit voivat toimia esim. taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän tukena.
Konseptissa on luotu toteutussuunnitelma alue-energiajärjestelmän toteuttamiseksi. Lähtökohtana on ollut energiajärjestelmän toteutuksen prosessi, jossa kaikki vaiheet on käyty läpi huomioiden alueellisen toteutuksen puitteet mm. hallinnon osalta.
KUVA: Prosessikaavio. Voit myös avata tarkemman dokumentin prosessikaaviosta
Alue-energiajärjestelmän konsepti on saanut hyvän vastaanoton. Se soveltuu hyväksi pohjaksi erilaiseen korttelitason kehittämiseen. Yhteisen hallinnollisen ja koordinoivan toimijan mukaan ottamista on nostettu tärkeimpänä seikkana konseptissa, kuten myös yhteistyön vaalimista. Erilaisten uusien ratkaisujen tarve on noussut esiin keskusteluissa etenkin olemassa olevien vanhojen asuinrakennusten ja korttelien osalta, sillä monet uudet ratkaisut ja pilotit tehdään uusiin/rakenteilla oleviin rakennuksiin.
Konseptin kehittämisen taustalla pilottikohteena oli 1950-luvun taloyhtiö Helsingissä. Pilottikohteessa tehdyn tiedonkeruun pohjalta hankkeessa on laadittu myös inventaario-ohje tietojen keruuta varten olemassa olevan taloyhtiön energiaremontin suunnittelun lähtökohdaksi.
