HETEKA-hankkeen kolmas viiteryhmäkokous kokosi yhteen 21 alan asiantuntijaa tiistaina 29.9.2026 kuulemaan ja keskustelemaan kaukolämpöverkkojen ja kiinteistöjen energiatehokkuuden uusimmista tutkimustuloksista ja käytännön ratkaisuista.

Monipuolinen ohjelma ja työtapakettien eteneminen

Tilaisuudessa käytiin läpi HETEKA-hankkeen keskeisiä työpaketteja, joissa keskitytään hiiltä vähentävien energiaratkaisujen kehittämiseen (Työpaketti 1, vetovastuullinen Aalto-yliopisto) sekä yhteiskehittämisen viiteryhmätoimintaan ja tulosten levittämiseen (Työpaketti 2, Green Net Finland).

Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Juha Jokisalo esitteli tutkija Jiayi Liun tutkimusten tuloksia kaukolämpöalueiden tarkasteluista, joissa keskiössä olivat aluetason sekoituspumppaamot ja paluuvesilämmitys. Simuloinnit osoittivat, että aluetason sekoituspumppaamon avulla kaukolämmön menoveden lämpötilaa voidaan laskea talvella enimmillään 16–29 °C alueesta riippuen, ilman asumismukavuuden kärsimistä. Simuloinneissa hyödynnettiin dataa viideltä eri kaukolämpöalueelta, kattaen yhteensä 180 rakennusta (joista 72 oli kerrostaloja). Vastaavasti kaukolämmön paluuvesilämmityksellä saavutetaan vanhoissa kerrostaloissa noin 25–55 prosentin energiapeitto.

Käytännön esimerkkejä kentältä ja yritysnäkökulmia

Residentia Oy esitteli Loimaalla viiden vuoden aikajaksolla (2021–2026) mitattuun dataan perustuvia tuloksia tarjoamansa olosuhdepalvelun vaikutuksista. Case-esimerkki on 1980 -luvulla rakennettu kerrostalo. Mitatun datan perusteella älykkäällä optimoinnilla on saavutettu 3,1 C-asteen lasku paluuveden lämpötilaan (44 C- –> 41C- astetta syys-toukokuussa, eli lämmityskaudella. Toinen vaikutus on huipputehotuntien hallinta, huipputehopiikkejä on älykkäällä optimoinnilla 3,9-kertaa vähemmän. 

Esityksessä avattiin Residentia Control Systemin arkkitehtuuria. 

Kiinteistötasolla toimiva Residentia ei kuitenkaan vielä omassa liiketoiminnassaan käsittele tai ohjaa kaukolämmön menoveden lämpötilaa, sillä se on luontevasti kaukolämpöyhtiön hallinnassa. Residentian ratkaisut tarjoavat kuitenkin energiayhtiöille arvokkaita työkaluja kysynnän joustoon, huipputehon hallintaan ja paluulämpötilaan perustuvaan hinnoitteluun. 

Ville Terävä (Kymi-Solar / Hec Flow) esitteli puheenvuorossaan ajattelumallia ”Älä sekoita – monienergiaoptimoi”. 

Terävän analyysin mukaan eri teknologioilla on merkittäviä eroja vaikutuksissa. Sekoitusasema/-pumppaamo ei vaikuta suoraan lämmöntuotantoon, mutta tuo vaikutuksia ja säästöjä siirtohäviöihin aseman jälkeisessä putkistossa. Paluuvesilämpöpumppu taasen vaikuttaa suoraan lämmöntuotantoon (esimerkiksi parantamalla savukaasupesurin hyötysuhdetta jopa 35 %) ja pienentää siirtohäviöitä tehokkaasti (12 %), koska varsinaista lämmönsiirtohäviötä ei synny samalla tavalla. Lisäksi se tuo merkittäviä lisätuloja avaamalla mahdollisuuksia osallistua reservimarkkinoille (FCR-N), jossa lämpöpumppu voi toimia puolella teholla jatkuvasti. 

HETEKA-viiteryhmän seuraava kokousta suunnitellaan huhti-toukokuulle 2027. 

Jos olet kiinnostunut viiteryhmään liittymisestä, voit ilmoittautua mukaan linkin takana. 

Tietoa HETEKA-hankkeesta 

HETEKA – Huomisen energiatehokas kaukolämpöveden hyödyntäminen-hanke on EU:n osarahoittama. Hanketta toteuttavat Green Net Finland sekä Aalto-yliopisto ajalla 1.9.2025-31.12.2027