ARA -Energia-avustuksen saamiseksi energiatehokkuuden paraneminen täytyy osoittaa Energiatodistuksella, jonka laatiminen perustuu mm. E-luvun laskentaan.

Tässä blogikirjoituksessa pyrin avaamaan, mistä on kyse, esitän yksinkertaistettuna ja tiivistettynä energiahallintaan rakennuksessa liittyvät käsitteet sekä hahmotan mitä nämä tarkoittavat ikääntyvän asuinkerrostalon kohdalla.

Kirjoitus pohjautuu mm. kahteen dokumenttiin:

Ympäristöministeriön Energiatodistusopas2018 ja sen liite

Energiatodistuksen laadintaesimerkki: kerrostalo vuodelta 1970.

Tarkoituksena on auttaa olemassa olevien/ikääntyvien asuinkerrostalojen taloyhtiöitä ymmärtämään rakennusta ja sen energiahallinta kokonaisuutena, hahmottamaan miten eri asiat vaikuttavat energiatehokkuuteen/E-lukuun ja näin tehdä kokonaisuuden kannalta oikeat energiakorjauksiin (ja myös peruskorjauksiin) liittyvät päätökset.

Lopullinen tavoite on kehittää asuinkerrostalon E-lukulaskuri, jota jaetaan avoimesti, laajasti ja maksutta (GNF on voittoa tavoittelematon yhdistys ja työ liittyy julkisrahoitteiseen hankkeeseen Co2mmunity). Laskurin kehittämistyö valmistunee syyskuun lopussa ja se kruunaa Co2mmunity-hankkeen työtä (hanke päättyy samana aikana).

Ikääntyvät asuinkerrostalot on valittu tässä blogissa (ja Co2mmunity hankkeessa) erityistarkastelukohteeksi kolmen pääargumentin perusteella:

  • Ne ovat mielenkiintoinen ja nykyhetkellä vallitseva yhteisöasumisen hallinnollinen muoto.
  • Ne omaavat nykyhetkellä kansantaloudellisesti merkittävää korjausvelkaa ja energiansäästöpotentiaalia samanaikaisesti.
  • Energia-avustuksen energiasäästön ehdon täyttämiseksi ikääntyvät kerrostalot tarvitsevat moniulotteista kokonaisenergiajärjestelmän tarkastelua ja hybridijärjestelmään investointia. Se on monimutkainen kokonaisuus, jota on hyvä avata

Mikä on ARA -Energia-avustus?

Ks. tiivistelmän kuviossa alla. Lisätietoa löytyy ARA:n (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) sivuilta :

https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Energiaavustus/Avustettavat_korjaukset(53755)

https://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Energiaavustus 

Rakennus kokonaisuutena energiahallinnan kannalta?

Ks. hahmotelman alla.

Mikä on Energiatodistus, mihin sitä tarvitaan ja mihin sillä pyritään?

Energiatodistuksella pyritään

  1. Rakennuksen energiatehokkuuden vertailuun muihin vastaaviin rakennuksiin
  2. Energiasäästön tavoiteasetantaan
  3. Uusiutuvan energian käytön edistämiseen

Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamisen kannalta energiatodistukseen sisältyvät säästösuositukset ovat keskeinen asia.

Energiatodistus on 8-sivuinen dokumentti. Kaikki on tarkasti määritelty.

Mihin Energiatodistuksen laatiminen perustuu?

Vastaukset löytyvät hahmotelmasta alla.

Mitä tarkoittaa Energiatodistuksen laadintaesimerkin kerrostalo vuodelta 1970?

Energiatodistuksen toimenpide-ehdotukset liittyvät/vaikuttavat E-lukuun, suosituksilla taas ei ole suoraa vaikutusta E-lukuun.

Energiatodistuksen sivuilla 6 ja 7 esitetään havainnot, toimenpide-ehdotukset ja arviot niiden vaikutuksesta. Tarkastuksessa tehdyt huomiot ja ehdotettavat kustannustehokkaat energiansäästötoimenpiteet jaetaan kahteen osaan: rakennuksen osiin ja teknisiin järjestelmiin.

Arviota toimenpiteen avulla aikaansaatavasta muutoksesta tehdään A) ostoenergiankulutukselle (sähkö, lämmitys ja jäähdytys) ja B) E-luvulle.

Lisäksi esitetään suosituksia rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon.

Huom.! Toimenpide-ehdotus ja suositus ovat kaksi eri asiaa.

Rakennusosat ja niiden U-arvot

Kuviossa alla on tiivistetty mistä on kyse U-arvoissa, esitetty esimerkki kerrostalon 1970 rakennusosien U-arvoja sekä esitetty lämpöhäviöiden vertailua tammikuussa kylmäsilloissa ja ovien läpi.

Rakennuksen järjestelmät:

Rakennuksen tekniset järjestelmät ovat: tilojen ja käyttöveden järjestelmät, ilmanvaihtojärjestelmä, kuluttajalaitteet ja valaistus. Kuviossa alla on esitetty yhteenvetotaulukko esimerkkikerrostalon arvoista.

Energiatodistuksessa ilmoitetaan myös laskennallinen ostoenergiankulutus ja lisäksi tiedot toteutuneesta ostoenergiankulutuksesta, mikäli tiedot ostetusta energiasta ovat saatavilla.

Suositusten toteuttaminen voi vaikuttaa rakennuksen toteutuneeseen energiankulutukseen, mutta niillä ei ole suoraa vaikutusta rakennuksen E-lukuun ja rakennuksen energiatehokkuusluokkaan. Arvio suositusten vaikutuksesta rakennuksen toteutuvaan energiankulutukseen kirjataan vapaamuotoisesti. Näiden säästövaikutusten arvioimisen tulee pohjautua rakennuksen suunniteltuun käyttöön ja käyttöaikoihin, suunniteltuihin taikka mitattuihin ilmanvaihdon ilmamääriin ja rakennuksen sijaintipaikkakunnan säätietoihin.

Esimerkiksi olemassa olevan kerrostalon käyttöön ja ylläpitoon liittyviä suosituksia voisivat olla:

  • liian korkean sisälämpötilan alentaminen
  • ilmanvaihdon puutteellisen toiminnan korjaaminen
  • ilmanvaihdon tarpeettoman pitkän käyntiajan lyhentäminen
  • ehdotus patteriverkoston säätämiseksi
  • kellarissa sijaitsevan uima-altaan lämmittämisen tueksi voitaisiin suositella esimerkiksi aurinkolämpökeräimien asentamista, vaikka laskennallisen käytön mukaan tämä suositus ei olisikaan tarpeellinen.

 Energiatodistukset laaditaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tietojärjestelmän avulla, osoitteessa https://www.energiatodistusrekisteri.fi

 

Paras mahdollinen säästö energian loppukäytössä ja ostoenergian kulujen vähentämisessä syntyy yhdistämällä eri teknologiat. Mitkä ne osat kokonaisuudessa ja missä järjestyksessä otetaan käyttöön järjestelmän osat kannattaa puntaroida huolella. Otanta YM:n Energiatodistusopas2018 dokumentista: Oppaaseen liittyvät laskentaesimerkit saattavat sisältää järjestelmiä ja järjestelmien yhdistelmiä, joita tyypillisissä rakennuksissa ei esiinny. Tällä on pyritty siihen, että laskentaesimerkeillä katetaan mahdollisimman monet laskentatilanteet.

 

Kirjoittaja Evilina Lutfi vastaa Green Net Finlandin osuudesta Co2mmunity -hankeessa. Päätehtävänä on uusiutuviin energialähteisiin perustuviin yhteisöenergiaprojektien edistäminen Helsingin alueella.