Tämän blogikirjoituksen inspiraationa oli Cata3Pult- ja Cool4City -hankkeisiin liittyvä tutustumismatka Lappeenrantaan 12.5.2022, jonka ohjelmassa oli mm. tutustuminen Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n (jatkossa EKJH) toimintaan. Vierailimme Konnunsuolla sijaitsevassa Kukkuroinmäen jätteenkäsittelykeskuksessa sekä siellä toimivassa biokaasulaitoksessa (ks. kuva 1)

Kuva 1. Näkymiä vierailulta 12.5.2022 EKJH:n Kukkuroinmäen biokaasulaitoksella. Oikealla ylhäällä näkyy laitokselle tulevan biojätteen syöttöalue.

Taustatietoa EKJH:n toiminnasta löytyy samaan blogisarjaan kuuluvasta Blogista. Samoin myös yleiskuvaus kahden päivän ohjelmasta (mukaan lukien 11.5 vierailuista HSY:llä).

Miksi niin paljon huomiota biojätteen erilliskeräykseen?

Biojätteen erilliskeräyksen edistäminen alkanut jo kauan.  Kaatopaikka-asetuksella vuonna 2013 muun ohella rajoitettiin biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Tavoitteena on, että orgaanisen jätteen sijoittamisesta tavanomaisen jätteen kaatopaikalle pääosin luovutaan. Säännökset, joilla rajoitetaan biohajoavan ja muun orgaanisen tavanomaisen jätteen hyväksymistä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tulivat sovellettaviksi vuoden 2016 alusta. Sekajätteen sijasta kaatopaikalle sijoitetaan vain jätteen käsittelyrejektejä ja tuhkia.

Ymmärrykseni asiasta on sellainen, että tällä hetkellä keskemäärin jopa 60 % biojätteestä menee sekajätteen joukkoon ja siellä biojätteestä ei ole hyötyä – päinvastoin haittaa.

Kotitalouksien biojätteen erilliskeräys ratkaisee monta ongelmaa:

  1. Uusiutuvan energian tarpeeseen pystytään vastaamaan (siitä valmistetaan biokaasua, joka voidaan jatkojalostaa polttoaine-biometaaniksi)
  2. Lannoitteen tarpeeseen saadaan vastattua (biokaasun valmistuksessa sivutuotteena syntyvä mädäte jatkojalostetaan)
  3. Erilleen seka- eli kuivajätteestä kerättynä, se ei häiritse jätevoimalan toimintaa/jätteen polton prosessia.

 

Cata3Pult -hankkeen yhtenä liiketoiminta-alueena on valittu biokaasun tuotanto, kierrätyslannoitteet sekä muu orgaanisen jätteen käsittely. Hanke on toteuttanut lukuisia aiheeseen liittyviä edistämistoimenpiteitä. Cool4City -hanke taas keskittyy yhdyskuntajätteen erilliskeräykseen. Tällä vierailulla on toivottu saamaan syventävää ymmärrystä ja jakaa eteenpäin mitä ja miten biojätteen käsittelyyn liittyvää tapahtuu Lappeenrannan alueella.

 

Etelä-Karjala/EKJH on biojätteen erilliskeräyksen edelläkävijä

EKJH on aloittanut kaikkia asuinkiinteistöjä velvoittavan biojätteen erilliskeräyksen jo v. 2002. Myös yhden kotitalouden kiinteistöt/omakotitalot ja jopa vapaan ajan kiinteistöt ovat keräyksen piirissä. EKJH pyrkii pitämään tyhjennyshintoja edullisina asukkaille. Kuvaan 2 olen kerännyt vertailevaa tietoa jäteastioiden tyhjennyshinnoista EKJH:n vs. HSY:n asiakkaille. Edullisen hintatason pitäminen on haastavaa EKJH:lle johtuen toiminta-alueen laajuudesta (150 km) ja kiinteistöjen/asukkaiden matalasta tiheydestä osassa kunnista (ks. kuva 1 ensimmäisessä blogissa). Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien lisäksi EKJH:n omistajakuntiin kuuluvat mm. Ruokolahti ja Parikkala. Kuten kuvasta 2 näkyy, hintataso näissä matalan asukastiheyden kunnissa on korkeampi. Mitä ymmärsin keskusteluista vierailun aikana, se johtunee pitkistä kuljetusmatkoista ja niiden seurauksena korkeammista jätekuljetuskustannuksista.

Biojätteen osaltaan julkisille organisaatioille tyhjennyshintoja ovat korkeampia kuin kotitalouksille. Sama periaate pätee sekä päivän tutustumiskohteena olevan EKJH:n että HSY:n kohdalla (ks. kuva 2: oranssit palkit – hinnat julkisille, ruskeat – kotitalouksille).

Joku aika sitten jo kiinnitin huomiota siihen, että EKJH (ja muistaakseni myös PJH – Pirkanmaan Jätehuolto) käyttävät termiä kuivajäte. Kuivajäte on vastine muiden kunnallisten jätelaitosten käyttämälle termille sekajäte. Vierailulla selvisi, että kuivajäte -sanan tarkoituksena on osoittaa, että märkä biojäte ei kuulu ei-lajiteltuun jätteeseen. Pidän tätä lähestymistapaa oivallisena! Kotitalouksille on helpompi ymmärtää sana ”kuiva” kuin ”seka”. 😊

Kuva 2. Biojätteen vs. seka-/kuivajäteastioiden tyhjennyshintoja HSY:llä vs. EKHJ:lla vuonna 2021

 

Mikä on mikä – biokaasu, raakakaasu ja biometaani?

Alkuun yksinkertaistettuna:

  • Biometaani on puhdistettu tai pidemmälle jalostettu biokaasu, jota autoihin tankataan.
  • Raakakaasu on biokaasu, jota käytetään sähkön ja/tai lämmön tuotannossa.

Yksi kuutio biometaania vastaa energiasisällöltään yhtä litraa dieselöljyä, ja sen tuottamiseen tarvitaan noin 7-8 kg biojätettä. (https://biovoima.com/biokaasu ; Luettu 24.5.2022)

EKJH:n biokaasulaitos 

Laitoksella on kaksi linjaa, joihin syötetään kahta eri raaka-ainevirtaa: kotitalouksilta ja kunnallisten laitosten keittiöiltä erilliskerättyä biojätettä yhteen reaktoriin ja toiseen maatalouslietettä.

Laitoksen tuotantoa – biometaania – myydään BIG -brändin alla (ks. kuva alla), joka on yhteinen brändi kahden muun kunnallisen jätelaitoksen – Pirkanmaan Jätehuollon ja Vaasan – kanssa.

 

EKJH:n operointialueella on 5 biokaasun BIG-tankkausasemaa (www.big.fi ). Biokaasun hinta oli vierailumme aikaan Suomen edullisin – 1,38 €/kg. Naapurialueella Mikkelissä on 4 tankkausasemaa (nimeltään e-kaasuasema), joita operoi paikallinen energiayhtiö ESE. En onnistunut selvittämään heidän hintojaan nettisivuilta https://e-kaasuasemat.fi/ (katsottu 17.5.2022), mutta esitetyn laskurin perusteella ymmärsin, että hinta heillä on 1,92 €/kg. Vertailun vuoksi, Gasumin asemilla biokaasun hinta (katsottu 17.5.2022) on 1,93 €/kg (https://www.gasum.com/yksityisille/tankkaa-kaasua/tankkaushinnat/ ).

BIG- ja e-kaasuasemat -kokonaisuus visualisoitu kuvassa 3 alla.

Kuva 3. BIG -asemat ja e-kaasuasemat (biokaasun tankkausasemat) kartalla sekä hinnasto.

 

Blogin kirjoituksen aikana uteliaisuus laajentui lisää ja keräilin biokaasun hintoja myös muualta (ks. kuva 4).

Kuva 4. Biokaasun hintaesimerkkejä (tiedot 17.5.2022)

 

Mitä uutta opimme liittyen biokaasun tuotantoprosessiin?

Vierailujen ansiosta ymmärsimme paremmin biokaasuun tuotantoon liittyvää potentiaalia ja myös haasteita.

Potentiaalia näkisin mm. yhteistyössä kunnallisten jätelaitosten ja elintarvike- ja/tai maatalousyritysten kanssa. Liittämällä niiden biojätevirrat kaasuntuotantoon saisimme orgaanisissa materiaaleissa olevan energian ja arvon hyötykäyttöön. Samalla biometaaniksi jatkojalostuksen yhteydessä erotettu ja puhdistettu CO2 voisi olla raaka-aine esim. virvoitusjuomateollisuudelle. Tai kasvihuoneyrittäjä voisi saada ”ruokaa” kasveille. Olen löytänyt netistä asiaan liittyvän kuvan (ks. kuva 5 alla).

 

 

 

Kuva 5. Biojätteen jalostusprosessi. Lähde: https://pubs.rsc.org/en/content/articlelanding/2019/ee/c8ee02897d ; luettu 24.5.2022)

 

Potentiaaleihin kuuluu myös se, että EKJH:n toimitusjohtajan Mika Suomalaisen mukaan olemassa oleva laitos voisi ottaa vastaan enemmän biojätettä kuin mitä saa nyt. Siis biojätteen erilliskeräysasteen nosto Etelä-Karjalassa on mahdollista ilman investointeja uuteen biokaasulaitokseen.

Potentiaalia löytyy myös biometaanin kysynnän puolella. EKJH:n Konnunsuon biokaasulaitoksen tuotetta myyvillä viidellä tankkausasemilla usein myydään ei-oota. EKJH haluaa pitää biokaasun hinnan Suomen halvimpana (ks. vertailutaulukko, kuva 4).

Vierailumme aikana keskustelimme EKJH:n laitoksen henkilökunnan kanssa myös haasteista. Suurimpia kannattavuushaasteita biokaasulaitoksen toiminnalle muodostavat membraaniteknologia ja aktiivihiiliyksikkö biokaasun jatkojalostusosassa. Jatkojalostuksella tarkoitetaan biokaasureaktorista tulevan raakakaasun (tai biokaasun) puhdistusta biometaaniksi. Prosessissa erotetaan hiilidioksidi (CO2), jolla saadaan puhtaampaa metaania (CH4), joka soveltuu tankattavaksi liikennepolttoaineena.

 

Jäin miettimään, että olisiko seuraava symbioosia eteenpäin vievä askel biometaanin ja elintarvikelaatuisen CO2:n samanaikainen tuotanto biokaasusta?

Kirjoittaja: Evilina Lutfi | GNF

Disclaimer: Täällä esitetyt mielipiteet ovat henkilökohtaisia.

Tutustumisvierailuja ja tämä blogi ovat osa Cata3Pult- ja Cool4City -hankkeita