Varpion puutarhalla lämpövarasto on osa energiajärjestelmää

Keltaista valoa loistavat kasvihuoneet näkyvät jo kaukaa, kun lähestyn Varpion puutarhaa Orimattilassa harmaana joulukuisena päivänä 2025. Lumisen pihan reunassa höyryää täysillä puhiseva hakevoimalan piippu. Töitä paiskivan henkilökunnan avustuksella löydän pakkaamon luota yrityksen perustajan Hannu Varpion. “Me viljelemme ruokakauppoihin myyntiin menevää tomaattia, kurkkua, salaatteja ja yrttejä”, Varpio kertoo. Olenkin jo etukäteen kuullut omalta vaimoltani, että Varpion salaatit ja yrtit ovat sitten napakoita ja hyviä.

Työhuoneessaan Varpio valottaa minulle puutarhan toimintaa kymmenien vuosien kokemuksella. Kasvihuoneviljelyssä olosuhteiden hallinta on keskeinen asia. Kasvit käyttävät vettä, hiilidioksidia ja valon säteilyenergiaa yhteyttämiseen, mutta ne tarvitsevat myös niille sopivat olosuhteet. Etenkin se tarkoittaa kasveille sopivaa määrää ilmankosteutta ja lämpöä. Kuten tiedämme, talvisaikaan luonnonvalon määrä ei Suomessa valitettavasti ole riittävä ja siksi keinovalo on välttämätöntä. Keltaista valoa tuottavia natriumlamppuja on puutarhan lampuista osa, mutta myös LED-lamppuja löytyy. Natriumlampuista kasvihuoneeseen tuleva hukkalämpö myös lämmittää kasvihuoneita. Jos natriumlamppujen sijaan käytettäisiin ainoastaan energiatehokkaita LED-lamppuja, pitäisi jostain saada hukkalämmön tilalle lisälämpöä.

Kasvihuoneyrityksen energiajärjestelmä tuntuu maallikolle melko monimutkaiselta. Puutarhan päälämmönlähde on oma hakepoltin, joka toimii jatkuvasti automaattisella syötöllä. Lämmönjakojärjestelmänä on vesikiertoinen putkisto, jolla lämmitetään kolme suurta kasvihuonehallia sekä pakkaamo- ja toimistorakennus. Hakepoltin kuumentaa yli 10 metriä korkeaa vesisäiliötä, joka toimii lämpövarastona. Lämpövarastosäiliön kautta lämmönjakoputkistoon johdetaan lämmintä vettä. Pakkasen kiristyessä otetaan lisälämpöä kunnallisesta kaukolämpöverkostosta.

Lasi-ikkunaiset kasvihuoneet jäähtyvät melko nopeasti ja yöllä tarvitaan enemmän lämpöenergiaa kuin päivällä, kun ulkona on kylmempää. Lämpövarastosta saadaan kasvihuoneisiin yön aikana johdettua aiemmin päivällä tuotettua ylijäämälämpöä. Ilman lämpövarastoa hakepolttimen pitäisi toimia öisin vielä suuremmalla teholla kuin nyt. Näin suuri hakelaitos olisi nykyistä isompi ja kalliimpi. Nykyinen vesitankki-lämpövarasto on siis erittäin tarpeellinen energiajärjestelmän osa. Lisäksi lämpövaraston toivotaan tarjoavan lämpöä poikkeustilanteissa, esimerkiksi jos energian hinta olisi hetkellisesti hyvin korkea. Tulevaisuudessa olisi tarvetta vielä nykyistäkin suuremmalle lämpövarastolle.

Kiertäminen viljelyhalleissa tuottaa minulle ahaa-elämyksen. Salaattihalli näyttää upean vihreältä! Kurkut kasvavat korkeissa telineissä. Lämmitettyä tilaa on valtavasti ja kastelu tuottaa paljon kosteutta sisäilmaan. Varpio kertoo, että ilman lisätoimia ilmankosteus kasvaisi talviolosuhteissa niin korkeaksi, että kasvitaudit uhkaisivat tuotantoa. Ylimääräistä kosteutta on poistettava sisäilmasta. Tavanomainen menetelmä on kattoikkunoiden kautta tuulettaminen. Näin tehdään myös tällä puutarhalla. Samalla menee lämpöenergiaa harakoille, mutta ei kosteutta voida jättää poistamattakaan, koska tuotteiden pitää olla laadukkaita. Voisiko kosteutta poistaa energiatehokkaammin? Asiaa on myös täällä harkittu, mutta investointeja ei ole ainakaan vielä tehty. Investointeja tullaan miettimään yhdessä seuraavan sukupolven kanssa, jotka ovat jo aktiivisesti mukana perheyrityksessä.

Mitä puutarhuri Varpio ajattelee ehdottamastani kiertotalous-lämpövarastosta? Jos lämpövarastossa olisi kiinteitä sivuvirtamateriaaleja tai jopa kiinteitä jätteitä veden seassa, ja lämmönsiirtoputkisto? Se ei säikäytä lainkaan. Ehkä se voisi olla tulevaisuudessa mahdollista. Enemmänkin puutarhuria kiinnostaa miten se toimisi?

Varpiolla on heti käytännön kysymyksiä meille. Miten monta tuntia varastosta saadaan kuumaa vettä ulos ja kuinka nopeasti varasto jäähtyy? Kuinka paljon tehoa voidaan käyttää lataamiseen?

Nykyinen vesitankki-lämpövarasto juuri ja juuri riittää. En osaa heti vastata kysymyksiin, sillä testauskäyttöön hankkeessa suunniteltava kiertotalous-lämpövarasto on vasta alustavassa suunnitteluvaiheessa, eikä meillä vielä ole mittaustuloksia.

Kuitenkin, tässä on hankkeemme laskenta-asiantuntijoille hyviä kysymyksiä pohdittavaksi! Lupaan viedä viestiä eteenpäin ja huomioimme kysymykset hankkeessa.

Kiitän kauniisti ja ostan puutarhan myymälästä kotimatkalle mukaan herkulliset tomaatit ja salaatit.

 

Kirjoittanut: Ilkka Aaltio, projektipäällikkö, Green Net Finland

Julkaisupäivä: 23.2.2026

RESINA – Resurssiviisaat Energiavarastot – R-01802

Hankkeen kesto: 1.7.2025-31.12.2027

Hankkeen toteuttajat: Green Net Finland ry (päähankkeen toteuttaja), Turun Ammattikorkeakoulu, Centria Ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama. GNF:n osuutta osarahoittaa myös rahoittaa myös Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä – HSY.