Kun rakennus tulee elinkaarensa päähän ja se puretaan, nähdään purkuprosessi usein nopeasti suoritettavana välttämättömänä pahana, jossa vanha rakennus tulee saada pois uuden rakennuksen tieltä. Samanaikaisesti rakennusjätteiden kierrätystavoitteet ovat suuria – 70 prosenttia rakentamisen jätteistä tulisi hyödyntää materiaalina. Jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin, tarvitaan kokonaan uusia ohjauskeinoja ja täysin uuden ajatusmallin kehittymistä, jossa purettava rakennus nähdäänkin jätteen sijaan resurssina.

Kun rakennus puretaan, ja materiaali nähdään jätteen sijaan kierrätettävänä ja uudelleenkäytettävänä resurssina, avautuu mahdollisuus hyvin konkreettisella tasolla edistää vähähiilisyyden tavoitteita, resurssitehokkuuden kehittymistä sekä pienentää purkutyön kustannuksia. Kehittämällä purkutöiden ja korjausrakentamisen jätevirtojen kiertotaloutta voidaan aikaansaada konkreettisia kustannus- ja ympäristöetuja jopa ilman merkittäviä investointitarpeita. Lajitteleva purku, jossa maksimoidaan uudelleenkäyttö ja rakennusjätteen hyödyntäminen materiaalina vähentää esimerkiksi kuljetustarpeita ja tätä kautta kustannuksia ja hiilidioksidipäästöjä. Tulokset ovat osin saavutettavissa jopa melko yksinkertaisilla prosessin parannuskeinoilla, mm. tarkastelemalla purkutöiden hankintatapoja sekä purkutöiden aikataulutusta.

Rakennusten purkutilanteiden kiertotalouden edistäminen on samalla laaja ja monisyinen kokonaisuus ja parhaat ratkaisut vaativat monipuolista eri osapuolien välistä yhteistyötä. Purkutyön tilaajan ja toteuttajan väliin mahtuu kokonaan uudentyyppistä liiketoimintaa, joka tulisi mahdollistaa purkutöiden hankinnassa esimerkiksi aikatalutuksen ja hankintakriteeristön vaatimusten muodossa. Voisiko esimerkiksi uusien yhteistyömallien ja purku-urakan aikataulutuksen kautta mahdollistaa kolmannen osapuolen tulo purkurakennukseen noutamaan kierrätykseen ja jatkokäyttöön sopivat materiaalit? Tai voisiko kokonaisvaltaisella tarkastelulla esimerkiksi hyödyntää maamassoja purkutyömaalta suoraan sopivassa vaiheessa olevaan uuteen rakennusprojektiin?

Kunnat omistavat merkittävän määrän kiinteistökannasta ja rakentavat ja purkavat säännöllisesti. Rakennus- ja purkujätteet sekä maa-ainekset ovat kunnille iso haaste samalla kun julkisen rakentamisen tulisi olla vähähiilisten toimintatapojen edelläkävijä.

Kunnat ja kuntien purkutöiden hankinta onkin avainasemassa rakentamisen kiertotalouden kehittämisessä. Tästä syystä kuntien purkuprosessien kehittäminen on valikoitunut kehityshankkeen ”RANTA – Rakentamisen kiertotalous kunnissa” fokukseen. RANTA-hankkeessa kokeillaan ja otetaan käyttöön maamassojen koordinointiin ja irtaimiston, rakennusosien sekä materiaalin uudelleenkäytön menettelyjä Helsingissä, Vantaalla ja Hämeenlinnassa. Helsingissä ja Vantaalla keskitytään rakennusten purkamisesta aiheutuvien materiaalivirtojen parempaan hyödyntämiseen, Hämeenlinnassa maamassojen käytön tehostamiseen.

RANTA-hankkeen tarkastelujen kautta kehitetään ja demonstroidaan kiertotalouden tuomia mahdollisuuksia alueen kehittämiseksi ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. RANTA-hankkeessa paneudutaan kiertotalouden mahdollisuuksiin monipuolisesti esimerkiksi kehittämällä purku-urakoiden kiertotaloutta edistävää hankintakriteeristöä, kartoittamalla nykyisiä toiminnan pullonkauloja ja esteitä, tutkimalla purkujätteen ja suoraan hyödynnettävien osien kierrättämisen toimijakenttää ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä edistämällä maaperän puhdistamiseen ja infran rakentamiseen liittyvien maamassojen hallintaa kiertotalousperiaatteen mukaisesti.

Rakentamisen kiertotalouden parantamisen haaste on heitetty niin purkutoimijoiden hankkijoille kuin purku-urakoitsijoillekin samalla kutsuen kokonaan uudentyyppistä liiketoimintaa alalle toimimaan hankkijan ja urakoitsijan välillä. Start-up -yritykset huomio – täällä on liiketoimintapotentiaalia!

Rakentamisen kiertotalous kunnissa (RANTA) -hankkeen projektiryhmä