HETEKA-hanke (Huomisen energiatehokas kaukolämpöveden hyödyntäminen) on saavuttanut merkittävän välituloksen, kun ensimmäisten esimerkkikohteiden analysointitulokset on saatu valmiiksi. Tulokset esiteltiin hankkeen viiteryhmän kokouksessa 13.4.2026.

Hankkeen toinen viiteryhmän kokous kokosi yhteen 18 alan asiantuntijaa. Aalto-yliopisto esitteli tilaisuudessa kolmen eri tutkimuskohteen keskeiset analysointitulokset. Lisäksi kuultiin yrityskumppaneiden – Iotoi Oy:n, HögforsGST Oy:n ja Kymi-Solar Oy:n – kommenttipuheenvuorot. Osallistujilta kerätty palaute oli erittäin positiivista (keskiarvo 4/5).

Tutkimuksessa analysoitiin kolmea erityyppistä kohdetta, joissa hyödynnetään kaukolämmön paluuvesilämmitystä: Porvoon keskuskoulua sekä Loviisassa sijaitsevia uudiskerrostaloa ja liikerakennusta.

Keskeiset tulokset tiivistetysti

Analysointien perusteella kaukolämpöverkon paluulämmön hyödyntäminen on erittäin tehokasta (ks. kuva 1):

  • Energiapeitto: Paluuvedellä pystyttiin kattamaan keskimäärin 86 % rakennusten kaukolämmön tarpeesta.
  • Jäähtymä: Kaukolämmön paluuveden keskimääräinen jäähtymä oli 14 °C.

Kuva 1. Analysointien tuloksia (HETEKA-viiteryhmä 13.4.20269

Esimerkkikohteiden tekniset ratkaisut (ks. kuva 2)

  • Porvoon keskuskoulu (Iotoi Oy): Kohteessa hyödynnetään patentoitua kolmiputkijärjestelmää. Paluuveden energiaa käytetään patteri- ja ilmanvaihtopiireissä (70/40 °C), ja kaukolämmön menovettä käytetään ainoastaan apulämmitykseen sekä käyttöveden kuumentamiseen.
  • Loviisan kohteet (HögforsGST Oy): Analyysissä hyödynnettiin Fiksuweb-ohjausjärjestelmän tuntitason dataa. Tutkimuksessa seurattiin tarkasti tehoja, energioita sekä lämpötilaeroja verkon ja kiinteistöjen välillä.

Kuva 2. Esimerkkikohteiden perustiedot (HETEKA-viiteryhmä 13.4.2026).

Vantaan Energian kaukolämpöverkko

Aalto-yliopisto esitteli alustavan tutkimuksen sekoituspumppaamoiden ja paluuvesilämmityksen hyödyntämisestä Vantaan Energian verkossa. Kyseessä on ensimmäinen viidestä tutkimusalueesta, joilla selvitetään:

  1. Lämpötilapotentiaali: Kuinka paljon verkon tulolämpötilaa voidaan laskea sekoituspumppaamoilla ilman, että kerrostalojen lämmitysteho kärsii?
  2. Vaihtelu: Miten paluuenergian hyödyntämismahdollisuudet vaihtelevat eri kerrostalokohteiden välillä?
  3. Kattavuus: Mikä on saavutettavissa oleva energia- ja tehopeitto verkon eri osissa?

Jatkotutkimuksia ja laajempaa analyysia alueista esitellään seuraavassa viiteryhmän kokouksessa 29.9.2026.

Analyysin keskeiset mittarit

HETEKA-hankkeessa seurataan jatkossakin erityisesti seuraavia teknisiä parametreja:

  • Kaukolämmön paluuoton ja -lähdön keskilämpötilat.
  • Paluuveden jäähtymä (lämpötilaero meno- vs. paluuputkessa).
  • Kuukausitason energiapeitto suhteessa ulkolämpötilaan (kaukolämmön paluun kattama osuus kaukolämmön kokonaistarpeesta).