Tämä blogi liittyy StartSun-kehityshankkeeseen, jonka tavoitteena on edistää aurinkosähköyhteisöjä. Hankkeen yhtenä tehtävänä on luoda aurinkosähköyhteisöjen perustamisen ja operoinnin Start-Up-Package. Tässä blogissa keskitytään sähkönsiirtoon.
Sähkönsiirto Suomessa on ns. luonnollinen monopoli. Se tarkoittaa sitä, että sähkön siirtoyhtiöille on annettu omat erilliset toiminta-alueet. Se tarkoittaa myös sitä, että sähkönkuluttaja ja/tai -tuottaja ei voi omilla toimilla vaikuttaa sähkönsiirron kannattavuuteen. On maksettava sähkönsiirrosta se maksu, jonka monopoliyhtiö on asettanut. Suomessa toimii vajaa 80 sähkönsiirtoyhtiötä (tilanne v. 2024).
Sähkönsiirrosta asiakkaan maksettavaksi tuleva lasku muodostuu seuraavista osista (kuva 1):
- perusmaksu (tietty euromäärä per kuukausi, [€/kk]; on maksettava vaikka kulutus olisi nolla kWh)
- energiamaksu (maksu per kWh, summa vaihtelee riippuen kulutuksesta)
- vero (kiinteä maksu per kWh, sähkönsiirtoyhtiö ei jätä tätä maksua itselleen, vaan siirtää sen valtiolle)
Kuva 1. Sähkön pientuottajan energiamaksujen osiot.
Mielenkiintoinen havainto (kuva 1), että perusmaksua ja energiamaksua energiayhteisö/asiakas maksaa kaksi kertaa – 1. itse sähköstä sähkönmyyjälle ja 2. sen siirrosta jakeluverkonhaltialle/sähkönsiirtoyhtiölle.
Aurinkosähköinvestointien kannattavuutta miettiessä, on mielenkiintoista katsoa miten hinnoittelu vaihtelee eri siirtoyhtiöillä. Jotta asia hahmottuisi kokonaisuutena, tein vertailua käyttämällä esimerkinomaisesti samaa sähkönkulutusta kuukausitasolla: 400 kWh/kk. Vertailun tulos oli se, että ero halvimman ja kalleimman esimerkkimaksun välillä oli kolminkertainen – 23 €/kk versus 71 €/kk (kuva 2).
Kuva 2. Sahkönsiirron hintoja Suomessa (X-akselissa eri siirtoyhtiöitä). Tietolähde: https://www.talouselama.fi/ .
Sähkönsiirron perusmaksun merkitys korostuu erityisesti pienen kulutuksen kohteissa. Mietin tätä suhteena energiamaksun ja perusmaksun välillä. Kun katsotaan kokoamani taulukkoa (kuva 3), nähdään sarakkeessa E lukuja 0,21 – 1,46 (laskettu kulutukselle 400 kWh). Perusmaksun merkitys kokonaislaskussa pienenee, kun kulutuksen määrä kasvaa – loogisesti. Esimerkiksi, kun vaihdan sähkönkulutusta 400 kWh:sta 1000 kWh:en, suhdeluku 1,46 vaihtuu luvuksi 0,86. Se tarkoittaa sitä, että laskun suurempi osuus silloin tulee kulutetusta sähköenergiasta.
Aurinkosähkön pientuottajan (energiayhteisön) näkökulmasta suurempi perusmaksun osuus on olennainen tekijä voimalan kannattavuudelle, koska siirtoyhtiön asiakkaana sitä maksetaan joka tapauksessa, olipa sähkönkulutusta ja/tai aurinkosähkövoimalan tuotantoa vai ei. Esimerkiksi, jos aurinkosähkövoimala (kiinteistö) sijaitsee Keravalla niin perusmaksu on 5 €/kk, mutta jos sijainti on Järvi-Suomen Energian toimialueella, niin se on 41 €/kk. Siis laskun vaihtelu on 8-kertainen! (kuva 3).
Olen joskus törmännyt sellaisiin perusteluihin korkeammille perusmaksuille, kuten siirtoverkon pituus per asiakas. Katsotaan uudelleen kuvan 2 taulukkoa. Olen merkkanut siihen punaisella tekstillä tietoja, jotka liittyvät yhtiöön, jolla on pisin verkkopituus per sähkönkäyttöpaikka, 431 metriä. Perusmaksu tässä tapauksessa on 14 €/kk. Kallein perusmaksu on 41 €/kk 277 metrin verkonpituudella per käyttöpaikka. Korrelaatio ei ole hyvä. Edelleen, 271 metriä ja sitä vastaavaa perusmaksua 9 €/kk (ks. kuvan 3 taulukkoa). Siis 277 metriä ja 41 €/kk perusmaksua versus 271 metriä ja 9 €/kk. Heikkoa korrelaatiota tässäkin vertailussa.
Kuva 3. Analyysi korrelaatiosta sähkönverkon pituuden ja sähkönsiirron perusmaksun välillä. Tietolähde: https://www.talouselama.fi/.
Kun sähköntuottaja myy omaa tuotantoaan sähkömyyjälle, se saa vain sähköenergiasta korvausta. Tämä tarkoittaa sitä, että rahallinen hyöty myynnistä on paljon vähemmän, kuin mitä hän itse maksaa ostaessaan sähköä. Siirtohinta-komponentti on vain ostamisen puolella.
Mitä johtopäätöksiä voisi tehdä tästä tehdystä pohdinnasta? Aurinkosähkövoimalan sijainnilla (se, minkä sähkönsiirtoyhtiön toimialueella se sijaitsee) on vaikutusta sen kannattavuuteen, johtuen sähkönsiirron suurista hintavaihteluista. Mitä jäi pohdittavaksi? Investointien takaisinmaksuaika siinä tilanteessa, jos sähkönsiirron perusmaksut edelleen kasvavat. Miksi sähkönsiirron perusmaksu on sama riippumatta asiakkaan/käyttöpaikan käytetystä tehosta, toisin kuin esim. kaukolämpötapauksissa?
Blogin kirjoittaja: Evilina Lutfi, StartSun-hankkeen projektipäällikkö Green Net Finland ry:ssä
Lisätietoa StartSun-hankkeesta: https://gnf.fi/fi/gnf/startsun-start-ups-for-solar-energy-communities/
Tietolähde:
https://www.talouselama.fi/uutiset/sahkon-siirtohinnat-roimassa-nousussa-lista-paljastaa-72-alueen-tilanteen-ei-mitaan-jarkevaa-syyta/0c17bc15-5d3d-4875-9b79-8ec334fc49b1 ; Luettu viimeksi 25.9.2024
