Tämä artikkeli on alunperin julkaistu osana StartSun-hankkeen lopputilaisuuden materiaaleja ja se on luettavissa täällä.

Mikä tekee energiayhteisöstä taloudellisesti kestävän? Vastaus ei löydy pelkästään numeroista.

StartSun-konferenssin paneelikeskustelussa Inka Leppänen Karelia-ammattikorkeakoulusta, Johanna Liljenfeldt Uppsalan yliopistosta sekä Nele Ivask ja Marten Saareoks Tarton alueellisesta energiatoimistosta pohtivat, miten yhteisöt voivat tehdä taloudellisesti järkeviä investointipäätöksiä samalla, kun ne pitävät mielessä laajemman arvon, jota ne haluavat toiminnallaan luoda.

Keskustelu osoitti, että energiayhteisön ei tarvitse aloittaa täydellisellä liiketoimintamallilla tai suurilla investoinneilla. Liikkeelle voidaan lähteä tunnistetusta paikallisesta tarpeesta, kokeilla yhteistyötä, hyödyntää olemassa olevaa osaamista ja rahoitusmahdollisuuksia sekä kasvaa vaiheittain luottamuksen ja kokemuksen karttuessa.

Laskuri voi auttaa, mutta se ei tee päätöksiä

Taloudelliset laskelmat ovat tärkeä osa investointien arviointia, mutta panelistit korostivat toistuvasti, että ne ovat vain yksi osa päätöksentekoa.

Johanna Liljenfeldt muistutti, että investoinnin taloudellinen kannattavuus riippuu siitä, mitä yhteisö oikeastaan yrittää saavuttaa. Jos tavoitteena on sähkökustannusten alentaminen, laskelmat voivat olla melko suoraviivaisia. Jos taas tavoitteena on parantaa toimintavarmuutta sähkökatkojen aikana, osa arvosta ei välttämättä näy suoraan numeroissa.

Vältetyt menetykset, sähkön saatavuuden turvaaminen kriisitilanteissa tai mahdollisuus pitää tärkeät laitteet toiminnassa ovat kaikki arvokkaita hyötyjä, vaikka niiden rahallista arvoa olisi vaikea ilmaista euroissa.

Inka Leppänen lisäsi, että myös paikallisilla sähkömarkkinoilla on merkitystä. Esimerkiksi Suomessa sähkön myyminen verkkoon voi toisinaan tuottaa vain vähäisen taloudellisen hyödyn, kun taas paikallisesti tuotetun sähkön hyödyntäminen yhteisön sisällä voi luoda huomattavasti enemmän arvoa.

Myös Nele Ivask korosti tarvetta tasapainottaa taloudelliset tulokset yhteisön laajempien tavoitteiden kanssa. Kaikelle ei voida määrittää selkeää rahallista arvoa.

Liljenfeldt tiivisti laskureiden roolin osuvasti: niitä tulisi käyttää päätöksenteon tukivälineinä, ei päätöksentekijöinä. Ne voivat auttaa yhteisöjä vertailemaan vaihtoehtoja, testaamaan oletuksia ja ymmärtämään eri tekijöiden välisiä yhteyksiä, mutta lopullinen päätös kuuluu aina ihmisille.

KUVA: Inka Leppänen and Johanna Liljenfeldt. Kuva Sander Pärn and Laura Killak (EMÜ)

Toimintavarmuus voi olla osa arvoa

Yksi keskustelun myönteisistä viesteistä oli, että hankkeen ei tarvitse maksimoida lyhyen aikavälin taloudellista tuottoa ollakseen kannattava.

Ivask totesi, että investointi, jonka taloudellinen tuotto on pienempi, voi silti olla perusteltu, jos yhteisö kokee sen tuovan merkittäviä toimintavarmuuteen liittyviä hyötyjä. Keskeistä on, että jäsenet ymmärtävät tämän vaihtokaupan ja tekevät päätöksen yhdessä.

Toimintavarmuuden arvo voi myös vaihdella suuresti riippuen siitä, ketkä ovat mukana. Sairaalalle, yritykselle tai muulle organisaatiolle, jonka toimintaa ei voida helposti keskeyttää sähkökatkon aikana, energiaomavaraisuus ja toimitusvarmuus voivat olla erityisen tärkeitä.

Liljenfeldt lisäsi, että toimintavarmuus ei perustu pelkästään edistyneeseen teknologiaan. Pienempi ja yksinkertaisempi järjestelmä, jonka yhteisö itse ymmärtää ja pystyy ylläpitämään sekä korjaamaan, voi käytännössä olla vahvempi ratkaisu kuin suuri järjestelmä, joka on täysin ulkopuolisen asiantuntemuksen varassa.

Saareoks toi esiin saman ajatuksen käytännön näkökulmasta. Akkujärjestelmän ei aina tarvitse ylläpitää koko rakennuksen normaalia toimintaa useiden päivien ajan. Voi riittää, että se turvaa välttämättömän valaistuksen, viestintäyhteydet tai vesipumpun toiminnan. Pienempi ratkaisu voi vastata tärkeimpään tarpeeseen ja samalla pitää investointikustannukset hallinnassa.

KUVA: Vasemmalla Nele Ivask, Marten Saareoks, and the moderator of the discussion, Indrek Jakobson. Kuva: Sander Pärn and Laura Killak (EMÜ)

Hyvä suunnittelu luo mahdollisuuksia edetä

Epävarmuus ei tarkoita, että yhteisöjen pitäisi välttää investointeja. Sen sijaan niiden tulisi varautua useampaan mahdolliseen tulevaisuuden kehityskulkuun.

Leppänen suositteli testaamaan erilaisia skenaarioita ja pohtimaan, mitä tapahtuisi, jos tulevat tuotot jäisivät merkittävästi odotettua pienemmiksi. Myös Ivask suositteli useiden vaihtoehtoisten skenaarioiden käyttöä varovaisista optimistisiin, jotta mahdollisista lopputuloksista saadaan realistisempi käsitys.

Tällainen suunnittelu auttaa yhteisöjä ymmärtämään riskejä paremmin ja välttämään tilanteen, jossa päätöksenteko perustuu vain yhteen suotuisaan oletukseen.

Sama pätee myös väliaikaisiin tukimuotoihin. Saareoksen mukaan tuet ja muut kannustimet voivat olla tärkeässä roolissa ensimmäisten hankkeiden käynnistämisessä sekä osoittamassa, että toimintamalli voi toimia käytännössä. Samalla yhteisöjen tulisi kuitenkin pyrkiä taloudelliseen kestävyyteen myös alkuvaiheen tukien päätyttyä. Johanna Liljenfeldt lisäsi, että pitkän aikavälin suunnittelussa tulisi huomioida teknologian koko elinkaari, ei pelkästään investoinnin ensimmäiset vuodet.

Yhteisön ei tarvitse aloittaa suurilla hankkeilla

Toinen käytännönläheinen johtopäätös keskustelusta oli, että uuden energiayhteisön ei tarvitse tehdä kaikkea kerralla.

Kun keskusteltiin siitä, miten uudet yhteisöt voivat välttää taloudellisia ongelmia alkuvaiheessa, Liljenfeldt suositteli eri vaihtoehtojen huolellista arviointia, saatavilla olevan rahoituksen kartoittamista sekä asiantuntijaneuvojen hyödyntämistä. Tärkeintä on, että investointi vastaa todelliseen tarpeeseen ja että toimintaa voidaan kehittää vaiheittain.

Ivask kertoi virolaisesta esimerkistä, jossa pilottienergiayhteisö haki aluksi tukea asiantuntijoilta. Yhteistyö syveni ajan myötä, mikä johti lopulta Interreg-hankehakemukseen ja ulkopuolisen rahoituksen saamiseen.

Saareoks korosti myös taloudellisten puskurien merkitystä sen sijaan, että kaikki käytettävissä olevat resurssit investoitaisiin välittömästi. Näin yhteisölle jää enemmän joustavuutta tilanteissa, joissa kustannukset tai toimintaympäristö muuttuvat.

Leppäsen mukaan saatavilla oleva rahoitus voi auttaa yhteisöjä myös uusien ratkaisujen kokeilemisessa. Hän viittasi esimerkiksi kansallisiin rahoittajiin ja EU:n tukimuotoihin, jotka voivat helpottaa sellaisten ideoiden kehittämistä, joita ei vielä ole toteutettu paikallisesti.

KUVA: Panelistit. Kuva Sander Pärn ja Laura Killak (EMÜ)

Ennen teknologiainvestointia kannattaa testata tarve ja yhteistyö

Keskustelun viimeisessä osiossa yhdistyivät monet aiemmin esiin nousseet teemat.

Ennen merkittävän investoinnin tekemistä yhteisöjen on tarkasteltava paikallista todellisuutta. Onko olemassa todellinen tarve? Sopiiko ratkaisu paikalliseen infrastruktuuriin? Ovatko ihmiset valmiita tekemään yhteistyötä? Pystyykö yhteisö hallinnoimaan järjestelmää myös tulevaisuudessa, jos keskeiset toimijat vaihtuvat tai poistuvat toiminnasta?

Ivask ehdotti, että yhteistyötä kannattaa testata jo ennen energiayhteisön virallista perustamista. Jopa yksinkertainen yhteistyösopimus voi osoittaa, ovatko ihmiset valmiita työskentelemään yhteisen tavoitteen eteen. Tekniset kysymykset, kuten verkkoliitännät ja kattojen kapasiteetti, ovat edelleen tärkeitä, mutta ne muodostavat vain osan kokonaisuudesta.

Liljenfeldt tiivisti asian kaikkein olennaisimpaan kysymykseen: ensin on selvitettävä, onko tarvetta ylipäätään olemassa. Ilman todellista tarvetta ei ole juurikaan syytä rakentaa yhteisöä tietyn teknologian ympärille.

Tämä on ehkä myös yksi paneelikeskustelun rohkaisevimmista johtopäätöksistä. Energiayhteisöjen ei tarvitse ennustaa tulevaisuutta täydellisesti tai aloittaa mahdollisimman suurilla investoinneilla. Ne tarvitsevat selkeän tarkoituksen, realistisen suunnitelman ja ihmisiä, jotka ovat valmiita etenemään yhdessä.

Vahva energiayhteisö voi alkaa pienestä, oppia kokemuksen kautta ja kasvaa vähitellen ajan myötä.

Haluatko lisätietoa?

Tämä paneelikeskustelu oli osa Interreg-rahoitteisen StartSun-hankkeen päätöskonferenssia ”From Concept to Community: Launching Solar Energy Communities”, joka järjestettiin 22. syyskuuta 2026 Viron maa- ja biotieteellisessä yliopistossa (Estonian University of Life Sciences).

Konferenssin esitysten PDF-aineistot ja tallenteet ovat saatavilla tapahtuman materiaaleissa.