Lähes kaikissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, kaupunkikuvaan kuuluu käyttäjille tärkeitä kulttuuri- ja vapaa-ajan rakennuksia, joiden energiatehokkuus ei ole todellakaan paras mahdollinen. Kysymys on vanhemmista rakennuksista, joissa on usein teknisesti vanhoja ratkaisuja ja eri ajoilta peräisin olevaa tekniikkaa. Näillä rakennuksilla voi kuitenkin olla käyttäjilleen hyvin suuri arvo: niissä pidetään urheiluseurojen harjoituksia, näytelmäkerhoja, konsertteja, jne. Rakennuksen peruskorjaus on aina suuri investointi, johon ei useinkaan löydy määrärahoja ja sitä lykätään helposti vuosi vuodelta tulevaisuuteen. ERKKI-hankkeessa etsitään ja kehitetään yhdessä yritysten kanssa kevyitä ja helposti toteutettavia keinoja, joilla ”haasteellisten” julkisten rakennusten energiatehokkuutta voitaisiin parantaa.
Vierailimme 9.12.2025 Porvoossa tutustumassa kiinnostavaan koulurakennukseen, jota meille esitteli Porvoolaisen IOTOI Oy:n toimitusjohtaja Johnny Holmström. Porvoon Keskuskoulussa (Kuva 1) lisättiin kevyillä toimenpiteillä merkittävästi rakennuksen energiatehokkuutta ja samalla parannettiin rakennuksen sisäolosuhteiden hallintaa. IOTOI Oy valittiin parantamaan Porvoon kaupungin omistaman rakennuksen energiatehokkuutta. Noin 500 oppilaan kolmikerroksinen alakoulu edustaa Suomessa yleistä 1950-luvun suunnittelua ja koulujen rakennustyyliä. Koulussa on monia eri luokkatiloja ja myös oma keittiö. Rakennus on kytketty Porvoon kaupungin kaukolämpöverkkoon.
Kuva 1: vierailu Porvoon Keskuskoululla joulukuussa 2025 (kuva: Ilkka Aaltio, Green Net Finland)
Digitaaliset sensorit energiatehokkuutta parantamaan
IOTOI:n suunnittelema uudistus ei sisältänyt koulun peruskorjausta tai muitakaan suuria muutoksia olemassa oleviin rakenteisiin. Lämmönjakojärjestelmänä koulussa olleet vanhat vesikiertoiset radiaattorit ja putket säilytettiin, mutta niihin vaihdettiin digitaaliset langattomat termostaatit. Termostaattien paristot pitää jatkossa vaihtaa muutaman vuoden välein, mutta se ei ole suuri vaiva. Koulun moniin tiloihin lisättiin digitaalisia sensoreita, jotka esim. mittaavat ilman hiilidioksidipitoisuutta ja lämpötilaa. Digitaalisten termostaattien avulla rakennuksen lämmitystä voidaan nyt ohjata älykkäästi sisäolosuhteiden mukaan, eikä ulkolämpötilan mukaan, kuten usein tehdään. Myös ihmisistä sisätiloihin tuleva lämpö tulee siis huomioitua.
Koulupäivän aikana tiloissa on suuria määriä ihmisiä, mutta öisin ja viikonloppuisin tilat ovat useimmiten tyhjillään. Tämähän on kouluissa hyvin tyypillistä. Koulun ilmanvaihtokoneisiin lisättiin tilojen hiilidioksidipitoisuuden mukaan tapahtuva ohjaus. Kun ihmisiä ei tiloissa ole, sisäilman hiilidioksidipitoisuus putoaa ja sensoridatan mukaan ilmanvaihto säädetään pienelle nopeudelle, jotta rakennus pysyy teknisesti hyvässä kunnossa. Kun tiloihin tulee ihmisiä, hiilidioksidi alkaa heti lisääntyä, ja automatiikka nostaa ilmanvaihdon välittömästi päiväkäyttöä vastaavalle voimakkuudelle. Automatiikka pystyttiin lisäämään rakennuksessa jo olemassa olleisiin IV-koneisiin eikä uusia IV-putkistoja tarvinnut rakentaa. Koska rakennukseen sisään tuleva ilma lämmitetään patteriverkoston lämmöllä, ”turhan ilmanvaihdon” pois jääminen säästää merkittävästi energiaa.
Kuva 2: Porvoon vanha kaupunki on joulun aikaan viehättävä vierailukohde (Kuva: Ilkka Aaltio, Green Net Finland)
Edistynyt paluulämpöä hyödyntävä kaukolämpöratkaisu
Keskuskoulun tekniseen tilaan ei uudistuksessa myöskään tehty mitään suuria ja kalliita muutoksia. Olemassa olevat lämmönvaihtimet säilytettiin, koska niillä oli teknistä käyttöikää jäljellä. Tilaan kuitenkin lisättiin merkittävästi energiatehokkuutta parantava laite: kaukolämpöverkoston paluuvirtausta hyödyntävä lämmönvaihdin, joka kytkettiin kaukolämmön paluuputkeen. Sen avulla rakennuksen ja käyttöveden lämmitysenergiasta jopa 90% otetaan kaukolämmön paluuputkesta. Näin kaukolämpöverkossa riittää enemmän lämpöenergiaa muille kaukolämmön käyttäjille. Myös kaukolämpöyhtiölle on muutoksesta hyötyä, sillä voimalaitokselle palaavan putken lämpötilan aleneminen tehostaa tuotantoprosessia. Ehkä kuitenkin tärkeintä on, että kiinteistön omistajalle syntyy säästöä. IOTOI Oy:n toimitusjohtaja Johnny Holmströmin mukaan kiinteistön omistajan säästöt energiakustannuksissa ovat noin 60 000 EUR vuodessa. Näyttöä on jo olemassa, sillä uudistuksen jälkeen nyt on jo viides lämmityskausi meneillään.
Kuva 3: Digitaalinen patteritermostaatti
Johtopäätökset
Porvoon keskuskoulu on hyvä esimerkki siitä, kuinka julkisessa rakennuksessa voidaan tehdä digitaalisuuden avulla helposti ja edullisesti toteutettavia moderneja ratkaisuja, joilla energiatehokkuus paranee ja tilojen käyttömukavuudesta ei silti tarvitse tinkiä. Kiinteistön omistajan lisäksi myös kaukolämpöverkoston operaattori hyötyy. Aikaa, vaivaa ja rahaa kuluu vain hyvin vähän verrattuna kaiken kattavaan rakennuksen peruskorjaukseen.
ERKKI – Energiatehokkuuden optimointi haasteellisissa julkisissa kulttuuri- ja vapaa-ajan kiinteistöissä- hanke on EU:n osarahoittama. Hanketta toteuttavat Green Net Finland ry sekä Forum Virium Helsinki 1.3.2025-31.8.2026.
IOTOI Oy on rakennusten energiatehokkuuden kehittämistä ja edistyneitä kaukolämpöratkaisuja tarjoava yritys, joka palvelee kaukolämpöyhtiöitä ja kiinteistönomistajia. IOTOI Oy palkittiin Uudenmaan yrityspalkinnolla vuonna 2023.
